Töissä perheyrityksessä -omistaja-johtajien vaiettu pimeä puoli - Kirjoita tarinasi

Perheyrittäjyyden tutkimuksessa on keskitytty perinteisesti perheyrittämisen ja yrittäjän valoisampaan puoleen. Tähän on syynsä. Osa syistä liittyy puhtaasti tutkimusetiikkaan, osa siihen, että asioista ei yksinkertaisesti haluta puhua. Niklas Herlinin avoin tilitys: Pahan ihmisen seurassa perheyrittäjän lapsena on herättänyt juuri niitä tunteita, joiden takia moni mielenkiintoisia elämänkohtaloita jakanut vaikenee tai jos puhuu, pyytää, että tutkija vaikenee asioista. Tiedän siis tällä hankkeellani sohaisevani muurahaispesää.

Töissä perheyrityksessä postauksessani viitataan haastaviin ihmissuhteisiin, joita perheyrityksessä työskentelevä perheen ulkopuolinen tai perheenjäsen kohtaavat.

Tutkimuksen tekeminen tästä aiheesta on pyörinyt jo pitkään listallani otsikon: olisi kiinnostavaa tutkia-alla. Heitänkin pallon nyt Sinulle perheyrityksessä työskentelevä tai perheyrittäjän lapsi. Kerro tarinasi. Millainen yrittäjäjohtaja yrityksessäsi työskentelee, millaista hänen kanssaan työskenteleminen on? Postauksen otsikko on tutkimuksellisesti väärä, sillä se on arvolatautunut ja sisältää oletuksen, että kaikki omistaja-johtajat olisivat erityisen haastavia.

Kirjoita teemalla:
Töissä perheyrityksessä

Mainitse kirjoituksessasi ainakin seuraavat seikat:

sukupuolesi ja ikäsi (tilastointi)
yrityksen koko, tarkkuustasolla pieni (1-10 henkilöä), keskisuuri (11-249), suuri (250-tai enemmän) (tilastointi)
montako vuotta olet työskennellyt yrityksessä
mainitse myös oletko yrittäjän lapsi vai töissä yrityksessä

Jos sinua voi myös haastatella aiheeseen liittyen, liitä mukaan yhteystietosi.
(Ovat luottamuksellisia ja jäävät vain tutkijan tietoon.)
Voit kirjoittaa asialliset kirjoituksesi joko sähköpostiin:

niemela.margit(at)gmail.com
tai lähettää kirjoituksesi postitse osoitteella

Tutkijatohtori
Margit Niemelä
Taloustieteiden tiedekunta, Yrittäjyys
MaE 312
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto

Lähetä kirjoituksesi tai sähköpostisi minulle 31.1.2010 mennessä






Herlinin salatestamentti pimitettiin: "Saatana kukaan ei puhu!" -otsikko kertoo tarinaa, joista Management by perkele -tyylisten kommenttin syntyjuuret ovat.

Digitodayssa oli Tuomas Karvosen kirjoittama juttu aiheesta:

Management by perkele kampittaa tietoyhteiskuntaa

28.10.2004 17:42 Tietoyhteiskunnan asiantuntijaorganisaatioille pelolla johtaminen voi olla lähes kuolinisku, jos työntekijät eivät uskalla tuoda ajatuksiaan julki vapaasti. Yksittäiset ihmiset saattavat vetäytyä pois yhteistyöstä ja alkaa tehdä työtä vain sellaisten ihmisten kanssa, joihin he voivat luottaa.

Näin toteaa professori Marja Eriksson, jonka tutkimus käsittelee sitä, onko pelolla johtaminen mahdollista vielä tietoyhteiskunnan aikakaudella.

Pelolla johtaminen on koettu tyypilliseksi suomalaiseksi johtamistavaksi, jonka juuret ovat suuryritysten ja harvojen omistajasukujen aikakaudella. Tietoyhteiskunnan ja asiantuntijaorganisaatioiden aikana auktoriteettiin perustuva johtamistapa saattaa kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta hävinnyt se ei Erikssonin mukaan ole. Management by perkele tunnetaan tänäkin päivänä.

Potkut pelottavat

Irtisanomisbuumi vahvistui vuoden 2003 aikana ja aiheutti pelkoa organisaatioissa. Sekä irtisanotut että jäljelle jääneet työntekijät kokivat kielteisiä tunnereaktioita irtisanomisten aikaan. Pelko on työpaikoilla aave, josta ei ääneen puhuta, mutta joka on vahvasti läsnä, Eriksson aprikoi.

Organisaatio- ja johtamistutkimuksissa pelon negatiiviset vaikutukset on Erikssonin mukaan tuotu esille jo varhain. Pelko on tutkimuksissa koettu merkittävimmäksi oppimisen esteeksi.

Eriksson korostaa, että yrityksen kasvun ja kehittymisen kannalta on todella tärkeää, että työntekijät, kollegat ja esimiehet saadaan jakamaan tietämystään ja luomaan yhdessä uutta tietoa. Tämä antaa mahdollisuuksia yritysten menestymiselle.

Professori Marja Eriksson esitteli tutkimustuloksiaan Sosiaaliset innovaatiot työelämän muutoksessa -konferenssissa, joka järjestetään Kansallismuseossa tänään. Eriksson johtaa Asiantuntijaorganisaation johtamisosaaminen -tutkimushanketta, joka on osa Suomen Akatemian tutkimusohjelmaa Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailun haasteet (Liike).

Tuomas Karvonen


Aineistoa (ei tieteelliset)

Kaarenoja, V. (2009) Onko sinullakin mielipuoli pomo? Taloussanomat. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/09/24/onko-sinullakin-mielipuoli-pomo/200920713/139

Kemppinen, J. Herlin (blogi 25.9.2009)

Kokko, O. (2007). Psykopaatti temmeltää liike-elämässä. Taloussanomat. http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2007/12/12/psykopaatti-temmeltaa-liike-elamassa/200731560/12?ref=lk-ts-om-1

Rantanen, E. (2009) Kyllä alkoholistikin saa aikaan. http://www.talouselama.fi/uutiset/article331068.ece (Talouselämä)

Rainisto, S. (2009) Herlinit vuosien varrella. http://www.talouselama.fi/uutiset/article330966.ece

Säntti, H. (2009) Ruhtinas vailla vaatteita. http://www.talouselama.fi/uutiset/article331073.ece (Talouselämä)


Taloussanomat (2009). Tätä salataan- Työ tekee hulluksi. Taloussanomat. http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/06/11/tata-salataan-tyo-tekee-hulluksi/200914283/139?ref=lk-ts-om-1

(Päivitetty 25.9.2009)

Comments