Työura, työhyvinvointi

Avainsanoja: työilmapiiri, organisaation ilmapiiri, työura, työhyvinvointi, työyhteisön kehittämisprosessi, työilmapiiri, työolot, työntekijät, hyvinvointi, henkinen hyvinvointi, ilmapiiri, työyhteisöt, muutos työelämä
Keywords: work climate, organizational climate, well-beging, climate cahnge, work unit development process
Voit tehdä lisää hakuja avainsanoilla tästä

Perinteisessä ajattelussa työntekijä sopeutuu työn vaatimuksiin. Kun työssä jaksamisesta tulee keskeinen tavoite, niin kuin käy ikääntyvän työvoiman tilanteessa, näkökulmaa täytyy muuttaa: kuinka työelämän täytyy muuttua, jotta työntekijät kykenevät olemaan tehtävissään entistä pidempään.
(Ilmarinen 2005)

Ilmarinen, J. (2005). Pitkää työuraa. Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.(PDF).

Työhyvinvointi = työntekijän terveys + työntekijän jaksaminen + työn turvallisuus + hyvä työnhallinta + työilmapiiri + johtaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla = työsuojelun yhteistoiminta + työkykyä ylläpitävä toiminta + työterveyshuollon toimilla + työsuojelu + työtä, työoloja ja osaamissta kehittämällä.

Elämänkulkua kuvaavat englanninkieliset termit life cycle, life span ja life course. Life cycle viittaa biologisesti, life span psykologisesti ja life course sosiologisesti painottuneeseen tarkastelutapaan. (Heikkinen ja Tuomi 2001, Ilmarisen 2005 mukaan).

Ilmarisen (2005, 39) mukaan työelämänkulku on yksi ihmisen elämän pisimmistä elämänpoluista. Siihen liittyy myös runsaasti siirtymiä elämänpolulla, jotka voivat olla normatiivisia tai ei-normatiivisia, mahdollisuuksia ja kriisejä. Työelämänkulkuun ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä, normatiivista tarkastelutapaa, mutta ainakin seuraavia vaiheita ja tapahtumia siihen voidaan luontevasti liittää:
  • siirtyminen koulutuksesta ja opiskelusta työelämään (18–25 v)
  • perheen ja työn yhteensovittaminen (25–35 v)
  • työtehtävien vaihdokset ja työpaikan muutokset (35–45 v)
  • omien voimavarojen muutokset (yli 45 v)
  • muutokset perhe- ja lähiyhteisöissä (yli 50 v)
  • työ- ja eläkeasenteiden muutokset (yli 55 v)
  • työstä luopuminen ja eläkkeelle siirtyminen (yli 60 v).
Taulukko 1. Johtamisodotuksia työelämän eri vaiheissa. (Ylikoski 2000, katso Ilmarinen 2005, 44) (PDF)


Elämänvaihe, Ikäryhmä (noin) Oppilas , <20v,(25v). style="font-weight: bold;">Työyhteisöodotukset: tiimityötä, hyväksyntää, asiantuntemusta.

Oppiva tekijä, 25−30 v, (35 v), Ammatilliset odotukset: olla tutor uusille, soveltaa itsenäisesti ja erehtyenkin, erikoistua ja keskittyä, Johtamisodotukset: valtuuttavaa, taloudellista ja esimiesvastuuta lisää, saada oppia johtamista ja olla mukana työparina, Työyhteisöodotukset: ryhmän vetämistä ja hyväksyntää, roolien vaihtelua.
Osaava ammattilainen 35−45 v, (50 v), Ammatilliset odotukset: saada ohjata ja opastaa, pätevöityä laajentuen ja syventäen, käyttää koko osaamistaan, Johtamisodotukset: vastuuttavaa, laajenevaa kokonaisvastuuta suuristakin asioista, mukaan päätöksiin ja ”tiedon” piiriin, Työyhteisöodotukset: luovaa, vuorovaikutusta, ideointia yhdessä, joukkuemenestystä.

Kokenut opettaja 45−50 v, (55 v), Ammatilliset odotukset: mentoroida, valmentaa ja olla
hyödyksi työssä opettaen, työstää kokonaisuuksia, Johtamisodotukset: arvostavaa, kuuntelevaa, valmisteluun vastuuttavaa, elämäntilanteita ymmärtävää, pysäkkiä ja rajoja, Työyhteisöodotukset: tukevaa yhteisöllisyyttä ja avointa ilmapiiriä, aikuisuutta ja vastuuta
toisistaan.

Auttava viisas > 50 v, (55 v), Ammatilliset odotukset: helpottaa, siirtää viisautta ja kokemusta, avata uusia uria ja näkökulmia, Johtamisodotukset: kysyvää, kunnioittavaa, palautetta antavaa, yhteyksiä ja näkemyksiä hyödyntävää, Työyhteisöodotukset: mukana pitämistä, omaa tilaa.


Työyhteisön ilmapiiri


98092 Työuupumuksen ehkäisy ja lievittäminen sosiaalialan asiantuntijatehtävissä. Tutkimus- ja kehityshanke.Työsuojelurahasto.

Eloranta, T. (2007). Pienryhmämalli työyhteisön hyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisvälineenä. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. (PP)-Mallin kehittäminen.

Esimiehen tuki työpaikalla ratkaiseva mielenterveysongelmien ehkäisemisessä. (Suomen Akatemia/DESK)

Furman, B. (Puhujien foorumi)

Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin - Toimintaohjeet työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi (Oulun yliopisto)

Hätinen, M. (2008). Treating job burnout in employee rehabilitation: changes in symptoms, antecedents, and concequences. Jyväskylän yliopisto. Väitösk. (PDF)

Juuti, P. (1988). Työilmapiiri ja työolot. JTO tutkimuksia, sarja 2.

Kiianmaa, S. (2009). Työn hyväksikäyttö - onnellisuuden tavoittelijan opas työelämään (PDF)

Kurki, M. (2008). Tyky ja työyhteisö : työkykyä ylläpitävän toiminnan yhteydet työyhteisön ilmapiirin muutokseen. ProGradu.(julkaisutiedot, PDF)

Koulutus.fi

Lehto, A-A. & Sutela, H. (1998). Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Työolotutkimuksen tuloksia 1977-1997. Tilastokeskus. Työmarkkinat 1998:2. Helsinki.

Leskinen, H. & Hyttinen-Lilja, M. (2009). Yhteenveto learning buffet-työskentelystä. (PDF).

Lindström, K. (1995). Työyhteisön tilan arviointi. Teoksessa T. Aro & E. Matkikainen (toim.) Hyvä työkyky. Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. (180-193). Helsinki: Miktor.

Nakari, Maija-Liisa (2003). Työilmapiiri, työntekijöiden hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus. Jyväskylän yliopisto. Väitösk. (PDF)


Näissä ammateissa suomalainen masentuu

Pöyhönen, T. (1987). Työ, toiminta stressitilanteissa ja mielenterveys- tutkimus psykiatrisen sairaalan henkilökunnasta. Työ ja ihminen, 1, lisänumero 2, osat 1-2. Helsinki: Työterveyslaitos.

Sinokki, M. Huono työilmapiiri masentaa. (Tohtori.fi)

Sinokki, M. Mood disorders

Työyhteisön moninaisuus johtamisen ja yhteistyön haasteena. (PDF)


Working In Team May Lead To Anxiety
: "A Finish study proves that difficult co-workers and awful working atmosphere leads to poor team spirit, which, in turn, increases the risk of developing depression by more than half. The study that was carried out with 3,347 people were been asked questions about their perceptions of the working environment, including team spirit, the quality of communication, and their degree of job control or demands. They were asked to rate their working environment according to four descriptions of the atmosphere in the workplace: 'encouraging and supportive of new ideas', 'prejudiced and conservative', 'nice and easy' or 'quarrelsome and disagreeable'.

The study apparently revealed that employees working with difficult co-workers and awful working atmospheres leads to poor team spirit. Employees working under such atmosphere were 60 per cent more likely to be depressed, and 50 per cent more likely to use antidepressants."


Työhyvinvointi
, aiempi postaus. Marraskuu 2009.

(Päivitetty 16.12.2009)

Comments