Osuuskunta Cooperative




Kuva Margit Mannila

 Kuvan lähde: http://www.studiokelkka.com/wp-content/uploads/2013/12/keskisuomalainen_2013-11-12_s01.jpg


Osuuskuntaan liittyvää tietoa ylläpitää Pellervo-seura, Osuustoiminnan neuvottelukunta,

Uusi osuuskuntalaki 421/2013 tuli voimaan 1.1.2014 alkaen. Yksi suurimpia muutoksia on, että osuuskunnan perustamiseen ei tarvita enää vähintään kolmea jäsentä, vaan myös yksi henkilö voi sen perustaa.
Tässä vanha laki:

2 luku

Osuuskunnan perustaminen ja säännöt

Perustajat ja perustamiskirja
1 §
Perustajat
Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi.
Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana. (Finlex)

Uusi laki

2 §
Oikeushenkilöllisyys ja jäsenen rajoitettu vastuu
Osuuskunta on jäsenistään erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä.
Jäsenet ja muut osuuksien ja osakkeiden omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan velvoitteista. Säännöissä voi kuitenkin määrätä jäsenen velvollisuudesta ottaa useita osuuksia ja osakkeita siten kuin 9 luvussa säädetään sekä jäsenen ja muun osuuden ja osakkeen omistajan velvollisuudesta suorittaa ylimääräisiä maksuja osuuskunnalle ja jäsenen lisämaksuvelvollisuudesta siten kuin 13 ja 14 luvussa säädetään.
3 §
Jäsenet sekä pääoma ja sen pysyvyys
Osuuskunnan jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia.
Osuuskunnalla voi osuuspääoman lisäksi olla osakepääoma ja osakkeita.
Osuuskunnan varoja voi jakaa vain siten kuin tässä laissa säädetään.
 Patentti- ja rekisterihallituksen sivustolta (PRH) löytyvät osuuskunnan perustamiseen tarvittavat asiakirjat. Kun osuuskunta perustetaan, siitä kirjoitetaan perustamiskirja, joka päivätään ja jonka kaikki perustajat (vähintään siis em. kolme) allekirjoittavat. Perustamisasiakirjaan pitää sisällyttää:  osuuskunnan säännöt, perustajan täydellinen nimi ja osoite (ks. tarkemmin PRH:n sivustolta), perustajille annettavat osuudet, perustamisesta osuuskunnan maksettaviksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä sekä osuuskunnan ensimmäisen hallituksen tai, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen, hallintoneuvoston jäsenten ja tarvittaessa tilintarkastajien nimet. Lisäksi PRH:n sivustolla todetaan, että mikäli osuuskunnan on korvattava muita osuuskunnan perustamiseen liittyviä kuluja kuin julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä taikka joku muutoin saa osuuskunnalta erityisen oikeuden tai edun, tästä on otettava määräys perustamiskirjaan. Näissä tapauksissa perustamiskirjassa on oltava lisäksi selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä kyseisiä määräyksiä arvioitaessa. 

Osuuskunnan säännöistä sanotaan seuraavaa:

Osuuskunnan sääntöihin on aina sisällytettävä maininta seuraavista seikoista:
  • osuuskunnan toiminimi
  • osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta
  • osuuskunnan toimiala
  • osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa
  • osuuskunnan tilikausi.
Pakollisten määräysten lisäksi osuuskunnan säännöissä on mahdollista lausua monista muista asioista, kuten toimitusjohtajasta, liittymismaksusta, ylijäämän jakamisesta ja lisämaksuvelvollisuudesta. Mahdollisista sääntömääräyksistä on säädetty osuuskuntalain 2 luvun 6 §:ssä.
(PRH: http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta/perustaminen.html)

Osuuskunta (Pellervo)
Osuuskunnan perustamisen opas (vuodelta 2014)  löytyy netistä Pellervo-seuran sivuilta.
Edellisessä oppaassa kehoitettiin laittamaan paperille kaikki ne asiat, jotka voisivat aiheuttaa haasteita käytännön toiminnassa. Esimerkiksi työvelvollisuudet on hyvä laittaa paperille.
Koska toiset ihmiset ovat luonteeltaan aktiivisia, toiset passiivisia, saattavat tehtävät kasaantua samoille henkilöille. Siksi tehtävät ja työvelvollisuudet kannattaa panna kiertoon. Riidan siemen saattaa itää jo siitä, että yksi ja sama henkilö ”joutuu” aina keittämään kokouskahvit. (Lähde: Osuuskunnan perustamisen opas 2010.)

Co-operative as a business model

The purpose of a co-operative is to promote the economic and business interests of its members by way of the pursuit of economic activity where members make use of the services provided by the co-operative directly or through a subsidiary or otherwise.

It may be stipulated in the rules of the co-operative that its main purpose is an ideological goal. Therefore for instance a coalition of co-operatives as an interest group or a Village Association could operate as a co-operative and participate in economic activities.

Capital and rules

Co-operative is an organisation whose membership and share capital have not been determined in advance. There is no requirement for minimum share capital in a co-operative.
The members are not personally liable for the obligations of the co-operative, unless extraordinary payments are stipulated in the rules. This is, however, quite rare.
All co-operatives have their own rules written with the particular co-operative in mind. But the Finnish Co-operatives Act applies to all of them.
The net assets and surplus belongs to the co-operative. The assets can be allocated to the members if the co-operative is dissolved. If the co-operative distributes surplus to its members, the distribution-principles have to be determined in the rules.
The surplus generated is normally allocated to the members primarily as service-users not as investors in proportion to the members’ transactions with the co-operative.
Although, generating surplus is not the main goal of a co-operative, in practice, it is desirable to have some left over to be used in the development of the co-operative.

Membership and governance

A co-operative can admit new members, membership is voluntary and one can resign from a co-operative. One can also be expelled from it. In this respect it is a flexible business model.
The members exercise their rights at the general meeting of the co-operative in person. The members can also use delegates elected among members. A co-operative has a board of directors chosen by the general meeting and the board normally appoints the chief executive officer. In addition, a co-operative can also have a supervisory board.
Power of decision is exercised by the principle one member one vote even if the members have different number of shares. The power of decision can, however, be differentiated by rules in first-degree co-operatives. It cannot, however, be more than twenty times that of another member’s.  In second-degree co-operatives where majority of members are co-operatives or other communities the one member one vote principle can be departed freely.

Duties of the General Meeting of a Co-operative

  • The general meeting shall decide on the important resources of the co-operative.
  • The ordinary general meeting has to be held within six months from the end of the financial year
    • to approve the income statement and the balance sheet
    • to decide on measures in view of surplus
    • to discharge from liability
    • to choose the members of the board of directors or possibly the supervisory board and the auditors.
  • In addition, the general meeting decides on the amendments to the rules, deregistration of the co-operative and on the increase of the share price, among other things. (Pellervo-Seura 5.4.2016)
Traslation of co-operative act 1488/2001 (old one). Finlex.  (22.2.2018).

Co-operative Act in English (5.4.2016).      

Cooperative (Wikipedia)
A co-operative is where a number of individuals or businesses work together to achieve a common purpose. They are normally formed so individuals and small businesses can benefit from being part of a larger group, meaning they have more power to buy or bargain.
There are three main types of co-operatives:
  • Retail co-operatives
  • Marketing or trader co-operatives
  • Worker co-operatives
A retail co-operative is probably the most familiar co-op. The Co-Op shops and Leo Hypermarkets are a regular sight in the high street. (Source: http://tutor2u.net/business/gcse/organisation_cooperatives.htm)


Kuvahaun tulos haulle co-operative in finland
S Group is a big co-operative in Finland. They are also operating in Estonia, Latvia, Lithuana and Russia.  (22.2.2018).


Lähteitä ja lukemistoa


 Business and corporations. Taxation in Finland. (22.2.2018).

Business taxation in Finland. (22.2.2018).

COOP. International Co-operative alliance. (5.4.2016).

Co-operative Act. PDF./Finlex. (5.4.2016).

Finnish Cooperations (Pellervo).



Mannila, Margit. Yrityslainsäädäntö. Perheyrittäjyys. (5.4.2016)

Mayi. Ed. (2014). Lessons from Finland: building a co-operative economy .  The Guardian. (22.2.2018).

Muukka, H. (2011) Ihmiskeskeisemmän omistamisen ja yrittäjyyden jäljillä — tarkastelussa osuustoiminnan periaatteet ja arvot. ProGradu. Helsingin yliopisto. Systemaattisen teologian laitos. (PDF)

Tietoa osuustoiminnasta



International Cooperative Alliance

Center for Cooperatives (University of Wisconsin-Madison)

National Cooperative Business Association  (Washington)

Pellervo-Seura. Co-operative as a business model. (5.4.2016).

Pellervo- Seura. Co-operation – Responsible Finnish Ownership. (5.4.2016). 

Types of Cooperatives

Types of Cooperatives (New Zeland)



Voiinea, Anca. (2016). Scotland learns from the Finnish co-operative movement . Coopnews. (22.2.2018). 

Cooperative Enterprise and Organization Theory
Peter Helmberger and Sidney Hoos
Journal of Farm Economics
Vol. 44, No. 2 (May, 1962), pp. 275-290
(article consists of 16 pages)
Published by: Oxford University Press on behalf of the Agricultural & Applied Economics 
Association






Edit 
22.2.2018
5.4.2016

Comments