Ennakointidialogi eli tulevaisuuden muistelu

Tämä blogikirjoitus pohjautuu Haaga-Heliassa  opettajan ammattipedgogisissa opinnoissa yhteistyössä Mikko Kurin kanssa tekemääni Tulevaisuuden muistelu-tehtävään. Toteutimme tehtävän SecondLife -3D ympäristössä.

Ennakkodialogin tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, voimavarakeskeinen ja tasavertainen vuoropuhelu. Vuoropuhelussa on keskeistä kuuntelun ja puhumisen eroittaminen. Palaverissa lähdetään liikkeelle myönteisestä tulevaisuudesta ja sen tavoitteena on toiveekkuuden lisääminen. (Eriksson, Arnkil, Rautava 2006, 7.) Voinee ajatella, että toiveekkuuden lisääntyminen lisää elämänhallinnan tunnetta.

Tätä sosiaalityön menelmää on käytetytty ennenkaikkea lastensuojelussa ja ihmissuhteiden välisien haaseiden selvittämisessä, mutta sitä ollaan käyteytty  myös työyhteisöjen kehittämisessä. Tulevaisuuden muistelun sanotaan tuovan tuloksia, sillä siinä on positiivinen ratkaisukeskeinen pohjavire. Se sopii myös henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen ja itsensä motivointiin esim. opiskelussa. Urheilussa käytetään paljon positiivista psykologiaa eli  mielikuvaharjoittelua. Ks. myös Mia Tainin Pro Gradu aiheesta. MIELIKUVAHARJOITTELUN VAIKUTUS KILPAILUVAUHTISEN SUUNNISTUSSUORITUKSEN VIRHEISIIN JA SUORITUKSEN FYYSISEEN RASITTAVUUTEEN JUNIORISUUNNISTAJILLA. Jyväskylän yliopisto. (PDF

 

Tulevaisuusmuistelu on kehitetty ihmisiä varten, jotta he voimaannuttaisivat itseään, konkretisoisivat tavoitteensa ja osaisivat toimia oikein niiden toteuttamiseksi. Tutkimuksellisesti on mielenkiintoista tietää, mitä esimerkiksi ikäihmiset tulevalta elämältään odottavat. Käytännöllinen sovellus on esimerkiksi se, miten ikääntyneiden palvelut tai järjestöt voisivat tukea ja auttaa ihmisiä saavuttamaan tai ylläpitämään sellaista toimijuutta ja toimintakykyä, jonka avulla omat tavoitteet voi saavuttaa. (Ikäinstituutti) Miia Hyvönen (2011) on tehnyt aiheesta progradu-työnsä, otsikolla YHDESSÄ NÄKEMINEN TULEVAISUUDEN MUISTELUN AVULLA: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä. 

Hyvönen aloittaa tutkimuksensa pohtimalla sitä, kuinka yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat asettaneet uudet vaatimukset organisaatioiden kehittymis- ja oppimiskyvylle. Taustalla on jatkuva oppimisen, kehittymisen ja ennakoinnin tarve, jonka seurauksena käsutys kehittämisen asiantuntijuudesta on muuttunut. Hyvönen toteaa, että  kehittämisyössä on ymmärrettävä ja vahvistettava yksittäisistä havainnoista ja arkityön kokemuksista lähtevää yleiseen uudistamiseen etenevää lähestymistapaa (Kananoja 2006, 13–14), minkä vuoksi asiantuntijuus onkin usein siirtynyt ainakin osittain ruohonjuuritasolla. (Kursivointi tämän blogin kirjoittajan.)

 

 

 Havaintojen mukaan monet viimeaikaiset työelämän kehittämisen mallit ja teoriat ovat korostaneet hierarkioiden madaltamista ja koko henkilöstön osallistamista. On nähtävissä, että osallistumisen ihanne on lisännyt vuorovaikutuksen merkitystä ja tuonut samalla työpaikkojen kehittämiseen yhä enemmän diskursiivisia piirteitä. Hyvösen mukaan keskustelut ymmärretään silti vielä usein muutoksen välineiksi. Hän jatkaa, että työelämän tutkijoiden ja kehittäjien olisi huomioitava myös työyhteisöjen vuorovaikutustapa ja keskityttävä muutosprosesseissa myös sen laadulliseen parantamiseen sen sijaan, että osallistamisen ihanteen mukaan pyrittäisiin vain nostamaan vuorovaikutuksen määrää. 

 

Monet vuorovaikutukseen keskittyvät kehittämismallit korostavat osallistumisen ihannetta niin vahvasti, että osallistuminen toimintana ohittaa sen mahdollistaman vuorovaikutuksen ja jättää huomioimatta vuorovaikutuksessaesiin tulevat syvemmät merkitykset, joilla on suuri vaikutus muutosten onnistumiseen sekä vuorovaikutusilmapiiriin.  Tähän ikään ehtineenä tulee väistämättä mieleen, että vuorovaikutustilanteiden syvemmät merkitykset valitettavan usein ohitetaan, sillä ne ovat pääsääntöisesti erittäin haastavia ja vaikeasti hahmotettavia. 

 

Harvassa työyhteisössä riittää energiaa ja kyvykkyyttä niiden tarkasteluun. On paljon helpompi katsella asioita hieman ulkopuolisena kuin osallisena. Tämä ilmiö konkretisoituu esim. perheyrityksissä, joissa olen ollut "ukkosenjohdattimena" kun sukupolvenvaihdoskeskustelua on aloiteltu. Yleensä ensimmäisestä yhteydenotosta kuluu vähintään n. 1-3 vuotta ennen kuin työ päästään vähitellen aloittamaan, usein paljon enemmän. Lähes jokaisessa yhteydenottokeskustelussa korostetaan verotukseen liittyvien asioiden haastavuutta, mutta todellisuudessa kysymys on luopumisen tuskasta ja siinä samalla konkreettisemmin oman rajallisuuden tunnustamisesta ja tunnistamisesta. (Miia Hyvönen, YHDESSÄ NÄKEMINEN TULEVAISUUDEN MUISTELUN AVULLA: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalipsykologian pääaine. toukokuu 2011, PDF)

Lähde: Vanhemmuuden roolikartta

Vastaavasti parisuhteen roolikartta

 http://www.sosiaaliportti.fi/File/23debfc9-ff48-4c30-9ab3-d10f448ffb3f/image002.jpg

 Samalla tavalla opintojen arvioinnissa tätä menetelmää voidaan käyttää tavoitteiden asettamiseen, toimisiseen opiskelijana ja oppijana, sillä pohjimmiltaan on aina kysymys oman minän johtamisesta. Kuinka olen asettanut tavoitteet ja kuinka olen pyrkinyt niitä kohden, kuinka olen saavuttanut ne.


 Tehtävän ja menetelmä tausta- Kysymyksen muotoon puettuja ajatuksia aiheesta

Työstettävä teema: Motivointi. Teemana taustalla on kysymys oman minän johtamisesta.

Menetelmä: Muistele tulevaisuuttasi! (Tulevaisuuden muistelu eli ns. Ennakointidialogi) Menetelmää käytetään mm. lastensuojelun työkaluna. 
 

Kuvan lähde: Tavallisimpien hoitotyömallien logiikan vertailu. Alunperin teoksesta Sundman 1992.
http://www.sosiaaliportti.fi/File/dc4e43f3-06f8-4578-9c90-04cd012b4972/image001.gif



Tulevaisuuden muistelu tai ennakointidialogi, kuten sitä siis myös kutsutaan, ei sovi sellaisiin tilanteisiin, jossa osapuolten käsitykset eroavat toisistaan liian paljon. Stakesin sivustolla (http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/1648072C-77ED-4D4B-90BF-08C8DB98C0B6/0/Tulevaisuuden_muistelu.pdf) mainitaan, että esim. erotilanteissa, joissa vanhempien käsitykset poikkeavat paljon toisistaan tätä menetelmää ei voida käyttää.

Kysymykset perustuvat MLL:n koulurauha-aineistoon (ks. liite 1).

Kuvan lähde: http://www.sosiaaliportti.fi/File/e24a1efd-0795-4d21-a534-422877524268/image002.jpg

Tunnelmat ja tunteet ovat aina myös oppimisesssa tärkeitä. Tapoja tunnelmien kartoittamiseen on monia. Tässä yksi, jota käytetään lastensuojelun parissa.

Näin aihetta lähestytään:

Positiiviseen asiaan motivoituminen
- Miten motivoidut haastavassa tilanteessa? Kuinka voitat haasteet?
- Ryhmän merkitys motivoinnissa: Millaista tukea toivotaan ryhmältä? Ryhmädynamiikka.
- Miten voisi motivoida itseään? Oma asenne motivoitumisessa?
- Miten motivaatio vaikuttaa opiskeluun?



Lähteet

Ennakointidialogit eli selkeyttävät verkostopalaverit 


Eriksson, E., Arnkil, T., Rautava, M. Ennakointidialogeja huolen vyöhykkeillä.
Verkostokonsultin käsikirja - ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn.
Stakes Työpapereita 29/2006. (PDF)

Kokko Riitta-Liisa
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/27B63574-192D-4402-BA42-53755CB84AE4/0/072kokko.pdf

Pyhäjoki, J. (2010). VERKOSTOTYÖKÄYTÄNTÖJEN OPPIMINEN - Verkostokonsulttien käsityksiä ennakointidialogin käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä. Pro Gradu. Tampereen yliopisto. Verkossa: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04112.pdf .

Ratkaisukeskeinen työskentely. Lastensuojelun käsikirja. http://www.sosiaaliportti.fi/Page/9aa3998c-cdcb-4394-8ac7-7d5ebcaa1b8b.aspx





Suunta oppimiselle. Opinto-opas 2011-2012. Ammattipedagogiset opinnot 35 op. Haaga-Helia. 


Tiihonen Arto, Tulevaisuuden muistelu. Ikäinstituutti.

Tulevaisuuden muistelu. Koulurauhaa 2003-2004. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 
 http://www.mll.fi/@Bin/22495/Tulevaisuuden%20muistelu.pdf

Tulevaisuuden muistelu työkaluna. Stakes. http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/1648072C-77ED-4D4B-90BF-08C8DB98C0B6/0/Tulevaisuuden_muistelu.pdf


Tulevaisuuden muistelu yrittäjyyskasvatuksen pedagoisena streategiana.

Liitteet:

Liite 1:
Kysymyksiä esim. MLL-koulurauha-aineistossa lukuvuosien  2003-2004 osalta olivat mm. seuraavat: (http://www.mll.fi/@Bin/22495/Tulevaisuuden%20muistelu.pdf)

Kuvitellaan, että on kulunut vuosi tästä päivästä ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne ovat Sinun kannaltasi?
- Mitä itse teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea. Millaista tukea sait?
- Mistä olit huolissasi ”silloin vuosi sitten” ja mikä sai huolesi vähenemään?
- Mikä koulussa oli vuosi sitten hyvin? Miten näitä hyviä tapoja ja käytäntöjä pidettiin yllä?


Kysymykset oppimistilanteeseen


Tapahtui kerran tulevaisuudessa
https://docs.google.com/presentation/d/1f0FRnTB3Q4rw0NFJduXIXTXXiLe6BNSaH_6TJphYNAw/edit#slide=id.g9fd30a1_0_28

Olet saanut  opettajan pedagogiset opintosi valmiiksi.
Kerro mikä ajankohta on kyseessä?
Millaiset tunnelmat sinulla on nyt?
Miten opintojen valmiiksi saaminen on vaikuttanut työhösi?
Onko opintojen suorittaminen vaikuttanut palkkaasi?
Työskenteletkö edelleen samoissa tehtävissä kuin opintoja aloittaessasi?
Oletko siirtynyt tai ajatellut siirtyä toiseen yritykseen valmistuttuasi?
Millä tavalla opintojen päättyminen on vaikuttanut ajankäyttöösi?
Millä tavalla olet palkinnut itsesi opintojesi valmistuttua?

Comments