Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus



Kuva Margit Mannila

Käyn vielä läpi tutkimuksen kirjallisuuskatsausta, mitä se tarkoittaa. Yksi suuri ongelma ensimmäistä tutkimusta (opinnäytetyö) on motivaation puute oman ymmärryksen hankkimiseksi. Koska tutkimusraportin kirjoittaminen on prosessi se ei synny ilman omaa aktiivista otetta ja ajatteluprosessia. Ohjaaja tai opiskelukaveri ei voi ymmärtää puolestasi. Joudut ymmärtämään asian ihan itse. Ja se näkyy lopputuloksesta, oletko pystynyt siihen.


Kirjallisuuskatsaus (TÄMÄN TEKSTIN RUNKO ON TÄÄLTÄ: http://www.jyu.fi/econ/opiskelu/opohj/suormuo 17.9.2013)
Kirjallisuuskatsaus on tutkimusongelmaan liittyvän aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kriittinen, tiivis erittely ja sen pohjalta tutkijan oman päämäärän ohjaamana tehty synteesi. Kirjallisuuskatsauksen tärkeänä tehtävänä on auttaa tutkimusta lukevaa aiheen ymmärtämisessä ja toisaalta osoittaa, miten tutkimus sijoittuu eli asemoituu alansa tutkimuskenttään. Se osoittaa lukijalle myös sen, miksi esiteltävä uusi tutkimus on tärkeä ja millä tavoin se täydentää aiempia tutkimuksia. (Tässä yhteydessä puhutaan usein tutkimusaukosta.) Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena voi olla löytää kirjallisuudesta aukko, jonka oma suunnitteilla oleva tutkimus täyttää. Tällöin kirjallisuuskatsauksessa keskitytään analysoimaan sitä, mitä aiheesta jo tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä.
=>
Tämä antaa sinulle siis tulokulman omaan tutkimukseesi: mikä on tutkimuskysymyksesi/tutkimusongelmasi = millaisen/minkä tietoaukon olet havainnut =>  mitä sinun kirjallisuuskatsauksesi tulisi sisältää.


Pro gradu -työssä/opinnäytetyössä kirjallisuuskatsaus muodostaa siis  tutkimuksen teoreettisen taustan, jolloin se keskittyy tutkimuskysymyksen/ongelman kannalta tärkeään kirjallisuuteen. Vielä kerran: Kirjallisuuskatsaus esittää sen, mistä näkökulmista ja miten asiaa on aiemmin tutkittu ja miten opiskelijan oma tutkimus liittyy jo olemassa oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Kirjallisuutta luettaessa kiinnitetään huomio tutkimusotteeseen, tutkimusmenetelmiin, päätuloksiin ja päätelmiin. Samalla esitetään se näkökulma, josta tutkija aihetta tekeillä olevassa tutkimuksessaan lähestyy.


Äläkä unohda pääaineesi näkökulmaa. Jos pääaineesi on esimerkiksi yrittäjyys, tutkimuksen keskeisenä punaisena lankana (juonena) on silloin yrittäjyys ja valitsemasi näkökulma siihen. On aika iso virhe, jos olet yrittäjyyden pääaineopiskelija ja teet tutkimusta, jossa yrittäjyysnäkökulma puuttuu kokonaan.  Työsi arvioija tulkitsee asian niin, että et kykene sijoittamaan tutkimustasi oikeaan lokeroon tieteen kentällä.


Kirjallisuuskatsauksessa esitellään tutkimusaiheeseen liittyvät keskeiset näkökulmat, metodiset ratkaisut ja eri menetelmin saavutetut tärkeimmät tutkimustulokset.
Olemassa oleva tieto on eriteltävä ja arvioitava huolellisesti ja kriittisesti.
Erilaiset näkökulmat (NÄITÄ ON KOROSTETTU), tutkimusmenetelmät ja tulokset on suhteutettava toisiinsa.

Tutkimuksissa esiintyvät näkemyserot, ristiriitaisuudet ja puutteet on pyrittävä osoittamaan lähteiden avulla. (= Tätä tarkoittaa kun sanotaa, että LÄHTEET KESKUSTELEVAT KESKENÄÄN).


Kirjallisuuskatsauksen laatiminen edellyttää kykyä lukea analyyttisesti ja arvioivasti. Katsaukseen otetaan mukaan vain asianmukainen, suoraan tutkimusaiheeseen liittyvä kirjallisuus. Kriittisyys luettavan materiaalin valinnassa on tärkeää. Yleensä ei pitäisi viitata oman työn tasolla oleviin töihin. Ts. graduntekijän pitäisi pyrkiä viittaamaan johonkin muuhun kun graduihin. (Kirjat, muut kuin  alan oppikirjat, tieteelliset artikkelit ja väitöskirjat.)


Kirjallisuuskatsausta laativan on jatkuvasti pidettävä mielessä oma tavoitteensa ja tutkimusongelmansa: kirjallisuuskatsaukselle asetetaan tavoite ja tarkoitus. Tämä on tärkeää, jotta työn PUNAINEN LANKA eli juoni pysyy yhtenäisenä. Tässä on yleensä enemmän tai vähemmän haastetta. Aloittelevan tutkijan on usein vaikea tajuta, että kun tutkimuskysymys on kirjoitettu ja tutkimuksen tavoite, niin niiden pitäisi pysyä yhtenäisenä/eheänä läpi linjan.

Pyrkimys on valikoiden ja argumentoiden keskustella aiemman tutkimustiedon kanssa. Katsauksen laatijalla on oma päämääränsä (tutkimuksen taustan luominen), ja hän toimii kriittisenä tiedon käsittelijänä.


Kirjallisuuskatsaus on siis syytä jäsentää niin, että erilaiset näkökulmat, koulukunnat ja tulkinnat erottuvat selvästi toisistaan.

Väikkärissä oleva kirjallisuuskatsaus http://herkules.oulu.fi/isbn9514253647/html/c192.html

http://www.uta.fi/~csjakar/kari2005.pdf (17.9.2013) 

Atlanta University Center. Literature Review: Assess your Literature Review.  (20.8.2019).

McComnes Shona (2019). How to write a literature review. Scribbor. (20.8.2019). 

Writing a Literature review. (20.8.2019)

Edit
20.8.2019
14.5.2018

Comments