Investoinnit



Yrityksessä on erilaisia investointeja ja investointeja luokitellaankin usein siitä näkökulmasta, mikä merkitys (tuotto-odotus) sillä on yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. Wikipediassa kirjoitetaan investoinnin olevan suppeimmassa merkityksessään pääoman eli tuotantovälineiden tai maan hankintaa tuotantoa varten. Investoinnin tarkoituksena on yleensä tuotannon aloittaminen tai lisääminen. Investoinnilla voi olla muitakin tavoitteita, kuten tuotannon tehostaminen, työnteon helpottaminen, ympäristökuormituksen vähentäminen tai viranomaisen säännöksen noudattaminen. Investointi on yleensä suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä pitkällä aikavälillä takaisin.

YritysSuomi-sivustolla painotetaan, että investointitarve riippuu yrityksen toimialasta. Palveluyrityksen investointitarpeet ovat yleensä vähäisemmät verrattuna tuotantotoimintaa harjoittavaan yritykseen. Koneinvestoinneissa on otettava huomioon myös investointiin liittyvät asennus-, kuljetus- ja muutostyöt. (Lähde: YritysSuomi.fi)

Käyttöomaisuuden investoinnit

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset.


Aineelliseen käyttöomaisuuteen luetaan maa- ja vesialueet, maa- ja vesirakennukset, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muu aineellinen käyttöomaisuus.

Rakennukset ja rakennelmat sekä maa- ja vesirakennukset luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin ne on maksettu. Muu käyttöomaisuus luetaan investointeihin sille tilastokaudelle, jolloin käyttöomaisuus siirtyy ostajan tai vastaanottajan käyttöön.

Vuoteen 1994 saakka oli käytössä käsite aineellisen käyttöomaisuuden bruttolisäys. Tämä on sisällöltään identtinen nykyisen käsitteen kanssa. Lähde: Tilastokeskus

 Taloussanomien julkaisemassaTaloussanakirjassa investoinneista sanotaan näin:

Investointi

investment
Sijoitus. Pitkävaikutteinen meno, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena.

Reaali-investointi on sijoittamista reaaliomaisuuteen, kuten koneisiin ja rakennuksiin.

Finanssi-investointi eli rahoitusinvestointi on sijoittamista muiden yritysten ja laitosten arvopapereihin.

Aineettomia investointeja ovat esim. tietoon, koulutukseen ja tutkimukseen sekä ympäristönsuojeluun käytetyt varat.

Aineellisia investointeja ovat sijoitukset esim. koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin.

Uusintainvestoinnilla korvataan kulunut tai vanhentunut reaalipääoma. Sillä pyritään pääasiallisesti tuottavuuden parantamiseen kustannusten säästön tai tuottojen lisäyksen kautta.

Korvausinvestointi kattaa pääoman kulumisen.

Laajennusinvestointi kattaa vanhan pääomakannan kulumisen ja lisää kapasiteettia, esim. tehtaan laajennus.

Bruttoinvestoinnit: sekä laajennus- että korvausinvestoinnit.

Nettoinvestoinnit: pelkät laajennusinvestoinnit, kun korvausinvestoinnit on jo katettu.

Virheinvestoinniksi kutsutaan epäonnistunutta investointia.

Julkiset investoinnit mittaavat julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) tekemiä sijoituksia kiinteään omaisuuteen (esim. koneet, laitteet ja rakennukset).

Julkiset investoinnit

government investment
Julkisen sektorin (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) investointimenot. Mittaa kiinteän pääoman bruttomuodostusta julkisella sektorilla. Ks. kiinteän pääoman bruttomuodostus. (Lähde: Taloussanomat, Taloussanakirja)
Esim. Neilimo & Uusi-Rauva listaavat investoinnit seuraavasti:
Pakolliset investoinnit, joihin ei aseteta tuottovaatimusta.
Markkina-aseman turvaaminen investoinnein, tuottovaatimus 6 %.
Uusintainvestoinnit, koneiden ja laitteiden uusinta ja peruskorjaukset, tuotto-vaatimus 12 %. Kustannusten alentaminen investointien avulla, tuottovaatimus 15 %.
Tuottojen lisääminen investoinneilla, tuottovaatimus 20 %.
 Uusien alueiden valtaaminen tai uusien tuotteiden aikaansaaminen huomattavan riskinalaisen investoinnein, tuottovaatimus 25 %.  ( Lähde: Investointien luokittelu Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 10)


EK: Tuotanto ja investoinnit 

EK, Avainsana: Investoinnit  

Ulkomaille tehtävissä investoinneissa piilee aina riski. Esimerkkinä Venäjä  


Ulkoasianministeriö Tuotanto ja investoinnit


Kauppalehdessä keväällä 2014 ollut uutinen oli otsikoitu:Investoinnit Suomeen yhä laskussa

Suomalaisten teollisuusyritysten investoinnit kotimaahan ovat edelleen lasku-uralla. Investointiaste on pudonnut Länsi-Euroopan maiden keskitason alapuolelle. Suomalaisten teollisuusyritysten kotimaahan tekemät kiinteät investoinnit laskivat viime vuonna ja niiden odotetaan vähenevän edelleen myös tänä vuonna, ilmenee EK:n tuoreesta investointitiedustelusta.

Vuonna 2010 alle kolmeen miljardiin euroon romahtaneet teollisuuden investoinnit kasvoivat vuosina 2011–2012 takaisin runsaaseen kolmeen miljardiin euroon vuodessa. Alle kolmen miljardin euron tasolla teollisuuden kiinteät investoinnit kotimaahan olivat tätä ennen edellisen laman aikana vuonna 1995. Viime vuonna investoinnit laskivat viisi prosenttia, ja tänä vuona niiden arvioidaan yritystiedustelun perusteella vähenevän runsaaseen 3,2 miljardiin euroon. Näin ollen suomalaisten teollisuusyritysten investointiaste laskee tänä vuonna noin 12 prosenttiin. Se on Länsi-Euroopan keskitason alapuolella, todetaan EK:n investointitiedustelussa.

Investointiasteella tarkoitetaan investointien osuutta teollisuuden jalostusarvosta. Kun teollisuuden jalostusarvo laskee ja investointiaste tekee samoin, seuraus on teollisuuden tuotantopotentiaalin lasku ja sen uudistumisen hidas vauhti. Pääosa eli 37 prosenttia investoinneista kohdistuu kyselyn mukaan tänä vuonna vanhan tuotantokapasiteetin korvaamiseen.

Noin 29 prosenttia on laajennusinvestoinneista ja 26 prosenttia on rationalisointi-investointeja. Kokonaan uusien green filed -investointien osuudeksi jää tämän perusteella kahdeksan prosenttia.

Yllättävää on se, että investoinnit kasvoivat viime vuonna suurissa yrityksissä, mutta vähenivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomen talouden ja työllisyyden kasvun on odotettu tulevan nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten kautta.

Tiedustelun mukaan suomalaisten teollisuusyritysten investoinnit kasvoivat viime vuonna vuodesta 2012 ja olivat noin 2,7 miljardia euroa. Mukana ovat myös yrityskaupat.

Pääosa investoinneista suuntautui EU:n alueelle. EK:n investointitiedustelu on osa EU:n harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset teollisuuskonsernit työllistivät vuonna 2011 ulkomailla noin 387 000 henkeä eli noin puolet niiden koko henkilöstöstä. Selvästi eniten tuotantoon on siirtänyt ulkomaille kotimainen teknologiateollisuus.

Ilkka Lampi ilkka.lampi(@)kauppalehti.fi +358-10-665 101

Comments