Oikeusryhmittymät



Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty teosta Opi oikeutta. Tradenomin käsikirja ja sen toista kappaletta, joka on otsikoitu Oikeusryhmittymät (s. 22-24). Kirjan on kustantanut KS-kustannus Oy ja sen ovat kirjoittaneet Kalevi Suojanen, Hanna Savolainen ja Pekka Vanhanen.

Ihmisillä on usein sellainen käsitys, että olisi olemassa kansainvälisiä (useissa maissa) voimassa olevia lakeja ja säädöksiä. Tämä ei pidä paikkaansa. Lait ovat maakohtaisia.

 Esimerkiksi Yhdysvalloissa jokaisessa osavaltiossa on toisistaan poikkeavia lakeja. Ks. esim Wikipediasta Defense of Marriage Act.

Kirjassa tuodaan eri maiden käsityksiä lainsäädännöstä: Saksan lakien mukaan kaikki on kiellettyä, paitsi se, mikä on sallittua.
Ranskassa kaikki on sallittua, paitsi se, mikä on kiellettyä.
Neuvostoliitossa (nyk. Venäjä) kaikki oli kiellettyä, myös se, mikä oli sallittua.
Italiassa kaikki on sallittua, varsinkin se, mikä on kiellettyä.


EU-alueella jäsenmaiden lainsäädäntö saa yhtenäisiä piirteitä, mutta EU-maissa on havaittavissa ainakin kolme oikeusryhmittymää, johon maat kuuluvat eli germaaninen, romanistinen ja anglosaksinen. Turkki on jäsenmaa, jossa islaminuskoisia on valtaenemmistö ja siellä käytännössä uskonto ja lainsäädäntö kulkevat rintarinnan.


Oikeusryhmittymiä ovat mm.
Germaaninen - periaatetason lainsäädäntö
Romanistinen eli romaaninen - yksityiskohtaista lainsäädäntöä
Anglosaksinen - keskeisellä sijalla tuomioistuinten ratkaisut (oikeuskäytäntö)
Uskonnolliset ryhmittymät esim. Islam, Hindulaisuus
Muut


Suomi kuuluu germaaniseen ryhmään. Siihen kuuluvat myös kaikki muut Pohjoismaat sekä Itävalta, Sveitsi, Italia, Japani ja suurin osa entisistä SEV-maista (sosialistiset maat). Germaanisen ryhmittymän lainsäädännölle on tyypillistä, että niiden lainsäädäntö on periaatetasoista.

Romanistinen ryhmä

Roomanistisen eli romaanisen ryhmän maissa lainsäädäntö on yksityiskohtaista. Lainsäädännössä pyritään ottamaan huomioon kaikki mahdolliset tapaukset, joita lain soveltamispiirissä voi esiintyä. Lait ovat tästä syystä erittäin yksityiskohtaisia ja pitkiä. Romanistiseen ryhmään kuuluvat mm. Ranska, Benelux-maat, Espanja, Pohjois-Afrikan maat, Väli- ja Etelä-Amerikan maat.

Anglosaksinen ryhmä

Anglosaksisen maailman oikeusjärjestykselle on tyypillistä, että lainsäädäntöä ei ole paljon. Lakia keskeisemmällä sijalla on oikeuskäytäntö. Tätä kutsutaan common law eli case law -järjestelmäksi. Oikeudellisia ratkaisuja haetaan usein hyvinkin vanhoista tuomioistuinten päätöksistä (jopa vuosisatoja vanhoista päätöksistä)
Anglosaksisen oikeusryhmittymän maihin kuuluvat
Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Intia sekä Monet Afrikan ja Lähi-Idän maat.
(Tästä seuraa että oikeuskäsittelyt ovat huomattavan pitkiä ja kalliita.)

Uskonnollisia oikeusjärjestelmiä

Islamilaisten maiden uskonnon ja lainsäädännön perustana on Koraani, joka on islamilaisten pyhä kirja. Näissä maissa esim. naisen todistajalausunnolle annetaan pienempi painoarvo kuin miehen lausunnolle. Pahimmista rikoksista tuomitaan kuolemaan.

Hindulaisuudessa vastaavasti pyhiin kirjoihin kuuluvat lakikokoelmat kuten esim. Manun lait. Keskeinen hyve on väkivallasta pidättäytyminen. Lehmä on pyhä eläin ja se on äitiyden, ruokkimisen ja koko elämän vertauskuva. 

Muut oikeuskulttuurit

Kaukoidän kulttuurien oikeusjärjestelmä poikkeaa länsimaisesta. Näissä maissa oikeussäännösten päämotiivi voi olla ihmisten pelottelu, eikä niinkään säännösten soveltaminen käytäntöön. Tuomioistuimen ratkaisut voivat olla mielivaltaisia, jotta ihmiset karttaisivat oikeusjuttuja. Ajatuksena on, että ihmisten välillä tulisi saada aikaan sovinto ilman oikeuskäsittelyjä. Riitojen päästäminen tuomioistuinkäsittelyyn voidaan mieltää sivistymättömäski ja halviksittavaksi tavaksi ratkaista asia. (Ihmiskuvista)

Comments