Kunta-alan rakennemuutos ja hoivayrittäjyys



Miksi hoiva-alan yrittäjyyteen ryhdytään?
Syinä ovat mm. kuntien muuttuvat palvelutarpeet - alueellinen keskittyminen, johon liittyy myös:
  • potentiaalisten omaishoitajien muuttaminen kaupunkeihin väestön vanheneminen - ikärakenne 
  • muuttuu erityishoitoa tarvitsevien henkilöiden määrän kasvu huoli palvelujen turvaamisesta 
  • maaseudulla myös tulevaisuudessa 
  • henkilöiden tyytymättömyys palkkatyöhön 
  • arvo- ja ideologiaperusta muuttuu
  • hyvinvointivaltion paineiden kasvu 
  • globalisaatio 

Hoiva-alan yrittäjyyden on sosiaalinen tilaus. Kun katsoo vähän vanhempia tutkimuksia aiheesta huomataan, että valtakunnalliseksi vanhustenhuollon tavoitteeksi asetettiin vuoteen 2000 mennessä laitoshoidon vähentäminen siten, että 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti hyväksyttävä periaate. Vanhustilanne, kotihoidon lisäämisen tavoite ja resurssien niukkuus vaativat palvelujärjestelmän muutosta sellaiseksi, että vanhus voisi selviytyä kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. (Nyholm & Suominen 1999, 7.) Åkerblad (1999) mainitsee, että tämä kehitys juontaa juurensa vuoden 1993 valtionisuusjärjestelmän muutokseen, jolla pyrittiin tehostamaan kuntien toimintaa ja lisäämään niiden mahdollisuutta organisoida sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän lakimuutoksen myötä tuli markkinarako yrityspohjaiselle palveluntuotannolle. Tämä näkyi erityisesti sosiaalihuollossa, kun kunnat ryhtyivät ulkoistamaan osan palveluistaan.

Åkerblad (1999) tiivistää, Koskiahoon (2008, 28-29) viitaten, että hoivayritysten kohdalla voidaan tällä hetkellä puhua ns. näennäismarkkinoista, jotka kohdistuvat julkisen sektorin omien palvelujen korvaamiseen ostopalveluilla.(Ks. esim. Diactor)

Hoiva-alan yrittäjyys ja maaseutu kulkevat käsi-kädessä.
Agronetin sivuilla on listaus, jonka mukaan hoiva-alan yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat:

  • Väestörakenteen muutokset; ikääntyminen 
  • Talouden muutokset; julkisen sektorin talouden heikkeneminen -> tarve vaihtoehtoisille palveluntuottamisen tavoille
  • Yrittäjyyden edellytysten paraneminen
  • Asiakkaiden odotukset ja asenteet hyvinvointiyrittäjyyteen ovat muuttuneet positiivisimmiksi
  • Kansalaisten ostovoiman lisääntyminen
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen monipuolistuminen
  • Hyvinvointipalvelujen monituottajuus (welfare mix)
  • EU:n vaikutus jäsenmaiden politiikkaan
  • Lainsäädännön muutokset
  • Kilpailu tulee kiristymään myös hoivamarkkinoilla.


Käytännössä tyypillset hoiva-alan yritykset ovat naisten (sairiaanhoitaja) perustamia ja omistamia:
  • pienyrityksiä, joissa on 1-9 työntekijää
  • pieni liikevaihto
  • yhtiömuoto on usein toiminimi, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö 
  • kokonaisvaltaisten hoivapalvelujen tuottaminen 
  • korkea eettisyyden ja ammattilaisuuden vaatimus 
  • menestystekijöinä: joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asikasläheisyys 

Miksi sairaanhoitaja perustaa yrityksen? Taustalla ovat mm. seuraavia tekijöitä (vetotekijät)  (ks. esim. Partinen 2006, 9)
  • myönteinen asenne 
  • aloitekyky 
  • työhalu 
  • määrätietoisuus 
  • vastuun kantaminen 
  • halu menestyä 
  • luovuus 
  • aktiivisuus 
  • kekseliäisyys 

Työntötekijöitä, jotka vaikuttavat hoiva-alanyrittäjäksi ryhtymiseen:
  • kiire
  • työn paljous
  • rooliristiriidat
  • vuorovaikutuksen ongelmat 
  • itsemääräämisen puute 
  • vähäiset vaikuttamismahdollisuudet 
  • huonot työajat 

Lisäksi yrittäjäksi ryhtymiseen houkuttelevat: työn itsenäisyys ja vapaus mahdollisuus toteuttaa työtään haluamallaan tavalla. (Lähde: Sankelo & Åkerblad 2009, 27–28.)


Ulkoista sairaanhoitoyrittäjää on määritelty mm. näin:
Liikeyrityksen omistaja, joka tarjoaa hoitotyön palveluja varsinaisessa hoitotyössä, koulutuksessa, tutkimuksessa, johtamisessa tai konsultoinnissa. Itsensä työllistävä sairaanhoitaja on suoraan vastuullinen asiakkaalle, jolle tai jonka puolesta hoitotyön palveluja tuotetaan.

Kun sairaanhoitaja on sitten ryhtynyt yrittäjäksi, lisääntyy työn mielekkyys ja motivaatio. Työn mielekkyys: kokee tekevänsä arvokasta ja hyödyllistä työtä Motivaatio työhön hyvä samoin työssä jaksaminen on erittäin hyvä. Aloittavan yrittäjän haasteet niin hoiva-alalla kuin muuallakin yrittäjäksi ryhtyvillä liittyvät mm. hinnoitteluun. Mitä hinnoittelussa pitäisi sitten ottaa huomioon?
  • Tehtävän vaikeus 
  • Ammatin vastuu 
  • Vaadittu kokemus 
  • Käytetty aika (mukaan luettuina matkat) 
  • Tarvittavat välineet 
Hinnoittelussa on siis huomattava luonnollisesti kaikki palkan kokonaiskustannuset (sivukulut ja siis käytetyt työkalut ja tarvikkeet)



Lähteitä

Hoivayrittäjyys, tässä blogissa aiemmin ollut kirjoitus, jossa on laajahko linkkilista.

Nyholm & Suominen (1999) PALVELUVERKOSSA YÖTÄPÄIVÄÄ. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 18. Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus.

Sosiaalipalvelujen ohjaus ja valvonta  (Aluehallintovirasto)

Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet (yksityisen)

Vanhustenhuollon sosiaali- ja terveyspalvelut


Åkerblad, L (2009). Hoivayrittäjän arki: lämpöä, puhtautta ja johtamista. Janus 17(4), 313-328.

Yksityisten sosiaalihuollon palvelujen valvonta


YLE Hoivayrittäjyys vaatii rohkeutta.

Comments