Kansanedustajien sopeutumiseläke ja lähdekritiikki



"Ihmisen on mahdotonta oppia sitä, minkä hän luulee jo tietävänsä."
      - Plutarkhos




IS selvitti, ketkä ex-kansanedustajista nostavat edelleen avokätistä sopeutumiseläkettä. Tämä juttu on lainaus Ilta-Sanomista ja alla on  jutun yhteydessä ollut kuva ja sitten vähän open omia ajatuksia aiheesta, sillä ope ei voi sivuuttaa näin herkullista oppimisesimerkkiä.  Eli teemana on se yrittäjyyden kursseilla painottamani oman ajattelun taito: miksi kaikkiin juttuihin kannattaa suhtautua aina vähän kriittisesti.

Miltä kuulostaa neljän tonnin kuukausieläke, jonka päälle saa nostaa rajattomasti pääomatuloja esimerkiksi omasta yrityksestään? Ja kaikki tämä nelikymppisenä, jatkuen vaikka varsinaiseen eläkeikään saakka?

Kansanedustajille tällainen järjestely oli mahdollinen aina vaalivuoteen 2011 saakka, jolloin edustajien työttömyysturvaksi tarkoitetusta sopeutumiseläkejärjestelmästä luovuttiin.

Tuolloin eduskunnasta pudonneet ovat kuitenkin edelleen oikeutettuja vanhan järjestelmän mukaiseen eläkkeeseen – samoin kuin kaikki aiempina vuosina pudonneet, yli kaksi kautta istuneet edustajat.

- Tässä oli tällainen mahdollisuus, jota ei voida pitää kohtuullisena. Entinen edustaja voi saada 3000 euron sopeutumiseläkettä samaan aikaan kun pääomatulot ovat satojatuhansia euroja, sanoo eduskunnan tilitoimiston toimistopäällikkö Pertti Rosila.

Tällaisiakin tapauksia on olemassa, eli kyse ei ole pelkästä teoriasta.

IS selvitti sopeutumiseläkettä nostavat kansanedustajat, joista osa on hyödyntänyt anteliasta etuutta jopa vuosikymmenien ajan.

Sopeutumiseläke on tarkoitettu väliaikaiseksi tulolähteeksi ex-kansanedustajille, jotka eivät löydä töitä työmarkkinoilta.

Moni on kuitenkin tehnyt eläkkeestä itselleen pysyvän lisätienestin – veronmaksajien kustannuksella.

- Muutamia sellaisia tapauksia on ollut. He ovat voineet perustaa osakeyhtiön ja tehdä töitä sen piikkiin, jolloin kertynyt yrittäjätulo ei ole pienentänyt sopeutumiseläkettä. Lakimuutoksella tämäkin porsaanreikä tukittiin, Rosila sanoo.

Vuonna 2011 ja sen jälkeen aloittaneet edustajat saavat uuden eläkelain myötä sopeutumisrahan, jota maksetaan edustajauran pituudesta riippuen 1–3 vuoden ajan.

- Sopeutumisraha on periaatteeltaan hyvin samanlainen kuin ansiosidonnainen työttömyyskorvaus eli se on määräaikainen. Sopeutumiseläkkeellä taas pystyi elämään vaikka koko loppuelämänsä, Rosila selittää.

Muutoksen takana on nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka teki aloitteen toimiessaan vielä puhemiehenä.

Tiukkana taloudenpitäjänä tunnetuksi tullut Niinistö kohahdutti jättämällä itse nostamatta yli 7000 euron ministeri- ja eduskuntaeläkkeensä ennen valintaansa presidentiksi.

- Uudistuksen myötä kansanedustajat tulivat entistä tasa-arvoisempaan asemaan muiden palkansaajien kanssa, Rosila sanoo.

Eduskunnassa Niinistön esimerkki ei herättänyt suurta innostusta, minkä vuoksi lakimuutoksessa päätettiin olla kajoamatta jo saavutettuihin etuihin.

- Peruste oli se, että tällöin koko uudistus ei olisi välttämättä mennyt läpi. Valittiin pienemmän riesan tie, toteaa Rosila.
 Lainaus:  IltaSanomat.

http://is12.snstatic.fi/img/978/1288580871109.jpg 
 
Kuvan lähde IS http://is12.snstatic.fi/img/978/1288580871109.jpg
Miksi sitten nappasin tämän jutun tänne. Syy on siinä, että kommenteissa alettiin (todennäköisesti lukematta ja analysoimatta materiaalia sen tarkemmin heitellä heti roiskeita sinne sun tänne umpimähkään.
Tieteentekijän näkökulmasta asian esittämisessä (siis IS:n jutussa) on jotakin puutteita. Mutta kun huomioidaan lähdekritiikki eli siis konteksti, jossa se on julkaistu, tällaiset puutteet ja niiden huomaaminen ja prosessoiminen jää lukijan oman lähdekritiikin ja ymmärryksen varaan.

Ensinnäkin kannattaa katsoa tuo kuva tarkasti. Siitä selviävat kansanedustajien määrät/puolue. Olen ottanut sen puolueen, joka on mainittu ensimmäisenä loikkareiden kohdalla.

Puolue/edustajien määrä listalla
KD/ 3 
KESK/16
KOK/14
SD/14
SMP/1
VAS/2
VIHR/3

Jotta saataisiin suhdeluku siitä, mitä puoluetta edustavat edustajat ovat ketkuimpia, pitäisi tietää, montako edustajaa ko. ajanjaksona ko. puolueella on ollut. On tärkeää havaita, että prosenttiluku on suhdeluku. Näistä luvuista ei voida suoraan sanoa, että keskusta, kokkarit ja sd olisivat ketkumpia tyyppejä. Nämä puolueet ovat suurimpia ja niissä edustajien vaihtuvuuskin on suhteellisesti suurta.
Esim. KD:n Toimi Kankaanniemi putosi kun vaihtoi puoluetta ja hän oli Jyväskylän seudulla ainut KD:n  edustaja.

Näissä pienissä puolueissa edustajien vaihtuvuus on pientä. Esim. RKP, KD ja VAS ovat juuri sellaisia. Suurissa puolueissa edustajien vaihtuvuuskin on suurempaa.

Kansanedustajien määrä (löytyy Eduskunnan sivuilta)

Puolueet ja edustajien kokonaismäärä  2015 päättyvällä vaalikaudella

KD/ 6 
KESK/36
KOK/44
PS/37
RKP/10
SD/42
SMP/0
VAS/12
VIHR/10
VR/2

No nyt kun on selvitetty nämä luvut, pitäisi ruveta tarkastelemaan, taaksepäin, mikä on valtasuhteiden tilanne ollut ko. vuonna. Lisäksi pitäisi selvittää se, montako edustajaa kaikenkakkiaan on pudonnut eri vaaluikausilla ja  montako sellaista edustajaa on, jotka eivät nosta sopeutumiseläkettä ja mistä puolueista he ovat.

Listalla eivät olleet esim. entiset pääministerimme Esko Aho, Matti Vanhanen  eivätkä myöskään edelliset presidentit, Mauno Koivisto tai Tarja Halonen, jotka ovat myös olleet kansanedustajina.

Kun huomioimme kontekstin, jossa tämä kirjoitus on kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä on alunperin kirjoitettu, huomaamme, että sillä on saatu tarjottua kansalle juuri sellaista sirkushuvia, jolla maksava asiakas saadaan ostamaan iltapäivälehti ja osallistumaan mielipidepalstalla keskusteluun. Keskustelun avulla puolestaan pyritään sitten tekemään lisää rahaa: uusia uutisia aihepiirin ympärillä. 

Open vinkki: ajattele kriittisesti, ajattele kriittisesti, ajattele kriittisesti.

On kokonaan toinen asia onko vuosia jatkuva sopeutumiseläke ollenkaan kohtuullista. En kuitenkaan ota mitään kantaa politiikkaan tässä blogissa.




Comments