Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila

Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68):

Kriittinen myynti
Varmuusmarginaali
Kannattavuuskuvio
Katetuottokuvio
Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä:
  • hinnan nousu
  • myynnin lisäys
  • muuttuvien kustannusten aleneminen
  • kiinteiden kustannusten aleneminen
  • taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus 
  • myynnin rakenne ja kannattavuus
  • alennukset kilpailukeinona

Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä.

KATETUOTTOHINNOITTELU

Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle.

Peruskaava

Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset
   + Katetuottotavoite
= Myyntihinta ilman alv
   + Arvonlisävero
= Verollinen myyntihinta
Kate lasketaan yleensä prosentteina loppuhinnasta. Katteen suuruus vaihtelee eri toimialoilla ja eri tuoteryhmillä.
Jos tietyllä tuoteryhmällä on kate 65%, saadaan tuotteen hinta laskettua suoraan kaavan avulla.
Myyntihinta ( ilman alv) = 100 * muuttuvat kustannukset / ( 100 - kate%)

Tai laskemalla hinnoittelukerroin
Hinnoittelukerroin = 100 % / 100% - KTP Myyntihinta = Hinnoittelukerroin x hankintahinta

Esim.

Siinä tapauksessa, että kate on 65%, on hinnoittelukerroin:
100 / (100 - KTP) = 100 / 35 = 2,8571
Jos tuotteen muuttuvat hankintakustannukset ovat 2,48 €.
Myyntihinta ilman alv = 2,8571 (hinnoittelukerroin) * 2,48 = 7,08 € (kun kate 65%)
Arvonlisäverollinen myyntihinta = 1.22 * 7,08€ = 8,64 € (jos verokanta 22%)
ja edelleen katelaskelma yhden tuotteen osalta
Myynti 7,08 100%
Muuttuvat kustannukset 2,48 35%
Katetuotto 4,60 65%
Hinnoittelukertoimia voidaan määritellä tilinpäätöksistä tai budjettitiedoista, jolloin hinnoittelu on myös keino saavuttaa budjettitavoitteet.

Miten katetarve määritellään, mikä on sopiva kate% ?
Katetarpeen määrittelyssä on tunnettava koko yrityksen kustannusrakenne, jotta tiedetään kuinka paljon katetta kaikkiaan tulee kerätä kattamaan kiinteät kustannukset ja lisäksi pitäisi jäädä vielä voittoakin. Seuraavassa on esimerkin avulle esitetty katetarpeen kohdistamistapoja.
Koko yrityksen katetarve voidaan laskea tuloslaskelmakaavasta alhaalta ylöspäin:
Tavoitetulos
   + Poistot ( voidaan ottaa lainojen lyhennysten mukaisina)
Rahoitustarve
   + Korot
   + Kiinteät kulut
= Katetuotto ( eli ns. myyntikatetarve)

Esim.

Hinnoitellaan palvelu XZ, jonka muuttuvat kustannukset ovat 1801 euroa.
Koko yrityksen katetarve on 218 000 euroa ja työtunteja yht. 2400 h
1) TAVOITEKATE / TYÖTUNTI
Esim. palvelun XZ tuottamiseen menee 12,5 h.
Tavoitekate/ h = 218 000euroa / 2400 h = 91,20 euroa
Palvelun XZ tavoitekate on 12,5 h * 91,20 euroa eli 1140 euroa
Palvelun XZ tavoitehinta = (1801 + 1140) + alv = 2941 + alv
2) TAVOITEKATE % MUUTTUVISTA KUSTANNUKSISTA
Jos yrityksen muuttuvat kustannukset tulevat olemaan 338 900 euroa ja katetarve kiinteille edelleen 218 000 euroa.
Voidaan laskea suhdeluku 218 000 / 338 900 * 100 % = 64,5%
eli muuttuvien kustannusten päälle on laitettava 64,5% katetta, jotta saadaan tavoiteltu myyntihinta
Palvelun X hinnoittelu:
Muuttuvat kustannukset 1801,00
Tavoitekate 64,5% 1163,45
Tavoitehinta 2964,45
+ alv

Katso myös kannattavuus ja katetuotto

Kannattavuus ja kannattavuuden osatekijät


Virtuaali ammattikorkeakoulut -sivustolta löytyy seuraava teksti:

Kustannukset
Muuttuvat kulut ( välittömät ) Kustannusten jakaminen muuttuviin ja kiinteisiin kuluihin on tarpeellista, jotta pystytään tekemään laskelmia eri suuruisille asiakasryhmille tai eri myyntivolyymeille. Tätä jakoa ei tarvita välttämättä virallisissa laskelmissa, mutta hinnoittelu- ja kannattavuuslaskelmissa se on tarpeellinen.

Muuttuvat kulut ( välittömät kulut) ovat niitä kuluja, jotka riippuvat selkeästi asiakasmäärästä. Ravitsemistoiminnassa raaka-aineet, kertakäyttöastiat ja pakkaukset.
Tietty osa palkoista on luonteeltaan muuttuvan kulun omaisia eli ne syntyvät selkeästi myyntimäärästä riippuen. Käytännössä ne kannattaa kuitenkin käsitellä omana kulueränään, jotta toimintaan tarvittava työpanos selviää yksiselitteisesti.

Osa kustannuksista on ns. puolikiinteitä. Ne saattavat nousta portaittain myyntimäärän noustessa.
Palkat voivat olla myös puolikiinteitä kustannuksia. (Tuotannon määrän noustessa voidaan esim. joutua tekemään töitä kolmessa vuorossa, palkkaamaan lisää työntekijöitä  tai tekemään ylitöitä. Palvelualan yrityksessä puolestaan voidaan joutua palkkaamaan lisää henkilökuntaa tekemään työtä tai tekemään ylitöitä.)

Energia ja vesimaksut ovat myöskin riippuvaisia myyntimäärästä, mutta niiden määrittäminen muuttuviksi kuluiksi ei ole järkevää, kuin pidemmissä yhtäjaksoisissa tuotantoprosesseissa, kuten suuremmissa elintarvikeyrityksissä.

Kiinteät kulut (välilliset kustannukset)
Jos muuttuvat kulut ovat suoraan myyntimäärästä riippuvia kustannuksia, eivät kiinteät kulut riipu suoraan myyntimäärästä.
Osa niistä syntyy ajankulumisen perusteella, kuten kuukausipalkat, kiinteät vuorat. Toisaalta kiinteät kulut voivat syntyä myös omista päätöksistä, kuten markkinointi. Markkinointi ei siis ole muuttuva kulu, vaikka se vaihteleekin markkinointipäätösten mukaan - ei siis myyntimäärän mukaan.


Lisäksi lähteenä käytetty teosta: Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita.

Ks. myös  Contribution margin Katetuotto

Comments