Mielikuvahinnoittelu


Kuva Margit Mannila

Mielikuvahinnoittelu
Tavoitemielikuvat tuotekehityksen ja hinnoittelun lähtökohtina

Ostopäätökset tehdään tunteella. Faktat ovat vain tukena. Tästä näkökulmasta katsottuna tuotekehittely, markkinoiti, hinnoittelu ovat psykologiaa. Kehittämiskustannukset voivat tulla edullisemmiksi, kun tuotekehitystä tehdään tunteista käsin. (Sipilä 2003, 313.)

  • Rakennetaan palveluyrityksestä tai sen palvelusta merkkituote, brandi
  • Suuri käyttäjävolyymi, tunnetut käyttäjät
  • Arvostettu sijainti, tyylikkäät puitteet, tyylikäs mainonta
  • Tuote nimikoidaan esitellään ja hinnoitellaan samoin kuin kilpailijoiden laadukkaammat tuotteet, jolloin kilpailijan tuotteet nostavat tuotteen laatumielikuvaa
  • Viestit henkilöstön laadusta, esim. kielitaidosta
  • Korkea hinta. Asiakas uskoo, että ostamalla kalliimman hän saa samalla laadukkaamman tuotteen ja osoittaa olevansa laatutietoisempi
  • Palatusoikeudet ja takuut

Mielikuvaa palvelun halpuudesta voidaan luoda mm. seuraavin keinoin:
  • "Huono" tai olematon markkinointiviestintä
  • Tarjousmainonta  
  • Asiakaskunnan olemus kertoo edullisuudesta-tuulipukukansan ostospaikka
  • Askeettiset palvelutilat ja henkilöstön olemus ja puhetyyli
  • Yritysjohdon säästeliäisyyssymbolit, kuten vaatimattomat autot ja edustamisessa säästäminen
  • Jonkun volyymipalvelun tai hyvin näkyvän palvelun pitäminen erikoishalpana hintasymbolina
  • Vaatimaton sijainti
  • Palvelun tuottaminen opiskelijatyönä (Sipilä 2003, 314.)
Palvelubrandint ja hinnoittelu
 Sana brand tarkoittaa alunperin polttomerkkiä, jonka eläimen omistaja poltti eläimiinsä. Sanoja brandi ja merkkituote käytetään synonyymeina. Merkkituote on se kokonaisuus, mitä asiakas liittää mielessään tuotteeseen tuotemerkin nähdessään. Siihen kuuluvat kaikki aineelliset ja aineettomat ominaisuudet. Merkki on tuotteen symboli ja se takaa tuotteen laadun ja sen, että tuote on odotusten mukainen.
Brandi muodostuu 1) asiakkaan kokemasta laadusta, 2) brandin tunnettuudesta, 3) brandin mielleyhtymistä ja 4) brandiuskollisuudesta. Brandi pohjautuu tuotteen konkreettisille ominaisuuksille, mutta se on ennenkaikkea sitä, millaiseksi tuote emotionaalisesti koetaan. Brandeja on kaikilla tasoilla, niin kuluttja- yritysmarkkinoilla, tavaroissa ja palveluissa, kansallisia, alueellisa tai kansainvälisiä. (Sipilä 2003, 315.)

Koska palvelun sisältö on usein aineeton tai vaikeasti hahmoteltavissa, niin palvelujen tuotteistaminen on siksi niin tärkeää.  Kun nimi romahtaa, romahtaa koko yritys hetkessä (Sipilä 2003, 317.)

Sililä (2003, 318) siteeraa professori Lesilie de Chernatonyn ajatuksia palvelubrandin keskeisistä aikaansaajista 1) toiminnan luotettavuus, 2) asiakkaan kuuntelu, 3) asikas saa saman kokemuksen jokaisessa palvelun kohtaamispaikassa, 4) lupaukset ovat uskottavia ja 5) kuluttajasta ei ulosmitata maksimaalista hyötyä.

Oikeat vertailukohdat, myyjän kuljetukset ja 99-hinnoittelu

Palvelun tuottajan on pyrittävä vaikuttamaan siihen, mihin oman palvelun hintoja verrataan ja miten hinnat ilmaistaan. Hinta voidaan laskea asiakkaan silmien edessä tarkasti ennen sen ilmaisemista, osoittaen että hinta on harkittu. Kanta-asiakkaan hintaedut voidaan konkretisoida ja tavarapuolen klassikko ovat ns. 99-hinnat. (Sipilä 319-320.)


Lähteet
Jorma Sipilä (2003) Palvelujen hinnoitteleminen. WSOY. Ekonomia.


Lähetetty Windows Phonesta

Comments