Projektin käynnistäminen

 Kuvat Margit Mannila


Projektin käynnistäiminen

Projektin käynnistämisellä luodaan pohja projektiryhmän yhtenäisyydelle, tiedonkululle projetissa ja käytettäville työtavoille. Projektin käynnistämistoimenpiteitä ovat
  • tavoitteiden määrittely
  • projektiryhmän jäsenten tehtävien määrittely
  • ryhmän yhteistyöilmapiirin luominen
  • projektihallintamenettelyjen suunnittelu
  • projektisuunnitelman laatimisen käynnistys. (Pelin 2011, 74.)

Seuraavat seikat  voivat aiheuttaa ongelmia projektin alussa
  • projektiryhmään nimetyt henkilöt tulevat linjaorganisaatiosta eikä heillä ole kokemusta projektityöskentelystä
  • henkilöt eivät tunne toisiaan
  • motivaatiot ja tavoitteet voivat olla erilaisia
  • henkilöt eivät tunne projektisuunnittelun menetelmiä
  • projektipäälliköltä kuluu runsaasti aikaa henkilöiden opastamiseen ja projektin aloitus venyy.
Käynnistysseminaarin rooli projektityösktentlyssä
Pelin (2011, 75) toteaa, että projektin käynnistämisen luonnetta kuvaa hyvin sen englanninkielinen termi KICK-OFF. Projekti tulisi sananmukaisesti potkaista liikkeelle. Aikaa ei kannata tuhlata alussa, ajatuksella, että kyllä tämä tästä sujuu. 
Käynnisttysseminaari (kick off) on osoittautunut hyväksi työkaluksi projektin alussa. Siihen osallistuvat projektiryhmä, johtoryhmä ja projektin kiinteästi vaikuttavat sidosryhmät ja tukihenkilöt. Käynnistysseminaarin vetäjänä on projektipäällikkö.
Käynnistysseminaarissa voidaan sopia projektin tavoitteiden täsmennyksistä, työnjaosta ja panna alulle tehtäväluetteloiden ja aikataulujen laatiminen. 
Kun käynnistysseminaari valmistellaan huolella, se vauhdittaa projektin liikkeelle lähtöä ja luo yhteishengen projektiryhmään. Yhteishengen luominen on todella tärkeää, sillä projektin onnistuminen riippuu suuresti ihmisten välisen yhteispelin sujuvuudesta, tiedon kulusta, ryhmän motivaatiosta ja sitoutumisesta projektiin. 

Käynnistysprojektin tehtävät
  • perehdyttää projektiryhmä projektin tavoitteisiin ja sisältöön
  • määrittää projektiryhmän tehtävien jako ja saada eri osapuolet sitoutumaan heille suunniteltuihin tehtäviin
  • projektiryhmän jäsenten keskenäinen tutustuminen
  • työskentelytapojen ja sääntöjen selvittäminen (suunnittelumenetelmät, laadunvalvonta, kokoukset, dokumentointi, tiedottaminen jne.)
  • antaa projektin suunnittelussa ja ohjauksessa tarvittavat tiedot
  • käynnistää projektiryhmän työ
Esimerkki käynnistysseminaarin ohjelmasta
Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002
Dipoli, Espoo

Klo
08.30 - 08.45 Aamukahvi Käpyaulassa
08.45 - 09.00 Projektin yleisesittely ja tavoitteet päivälle, Ilkka Romo, Rakennusteollisuus RT ry
09.00 - 10.15 Rakentamisprosessin tilanne ja kehitystarpeet/mahdollisuudet tuotemalliprosessissa:Nykyprosessin tilanne ja muutostarpeet sekä mahdollisuudet , Veijo Nykänen ja Kristiina Sulankivi, VTT Rakennustekniikka 
Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa, Susanne Backas ja Olli Nummelin, YIT Oyj
Keskustelua prosessin kehittämisestä
10.15 - 11.30 Prosessin mallintaminen ja tiedonsiirron määrittelyt, Kari Karstila, Eurostepsys Oy
Esiselvitys aihealueelta (IFC-tilanne, referenssiprosessimallit, tiedonsiirtostandardit)
Prosessimallintamisen metodit, tavoitteet ja työsuunnitelman kuvaus
Keskustelua mallintamisen toteuttamisesta ja hyödyntämisestä käytännössä
11.30 - 12.15 Lounastauko, linjastolounas
12.15 - 13.30 Suunnitteluohjeiden tilanne ja katsaus soveltamistilanteeseen, Jarmo Laitinen, Solibri Oy
Esiselvitys; suunnitteluohjeiden tilanne ja tarpeet (ark., rakenne, lvis, muut tuotemallia käyttävät sovellukset)
Ohjelmistokatsaus, Jiri Hietanen, Solibri Oy
Arkkitehtisuunnitteluohjeet käytännössä, Seppo Niemioja, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy
Kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset suunnitteluohjeille: keskustelu ja näkökulmien esiintuonti
13.30 - 14.30 Objektiteknologia, Lauri Melvasalo, Laurimark Oy
Esiselvitys objektikirjastojen tilanteesta
Objektin rooli tiedonsiirrossa (case Lumon -parvekekaide)
Työsuunnitelman esittely ja kehityskeskustelu
14.30 - 14.45 Kahvitauko Käpyaulassa
14.45 - 15.15 Object technology, Stefan Larsson, GDL-Technology
GDL, International standard for describing building products, an overview
GDL in the global market: Case studies
Latest technology update on GDL tools
Questions and discussion

Kommenttipuheenvuorot
15.15 - 15.30 Kansainvälinen näkökulma, Arto Kiviniemi, VTT Rakennustekniikka
Pro IT projekti kv-näkökulmasta, vaikuttamismahdollisuudet kv-kehitykseen
15.30 - 15.45  Kiinteistön omistajan käyttäjän tarpeet, Auli Karjalainen, Senaatti-kiinteistöt
Mikä on tärkeää informaatiota kiinteistöjen omistajille ja käyttäjille, miten tuotemalli tuottaa sen
15.45 - 16.00  Suunnittelijoiden näkökulma
Vesa Juola, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL

Tuotemallintamisen kehitystarpeet suunnittelijoiden näkökulmasta
16.00 - 16.30   Jatko ja projektityöskentely, Ilkka Romo, RT
Yhteenveto päivän annista
Projektin käynnistäminen, työskentelytapa, tukityöryhmät ja seurantaryhmät
Projektin tiedotus ja viestintä, workshopit ja seminaarit
Lähde http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/proit/seminaari020923dipoli/proit_seminaari020923.htm  (16.2.2017)






Vastuunjakotaulukkoja

http://images.slideplayer.biz/7/1995016/slides/slide_18.jpg
Kuvan lähde http://images.slideplayer.biz/7/1995016/slides/slide_18.jpg (16.2.2017) 
 https://image.issuu.com/130410201228-5d5756842faf41308666242784281111/jpg/page_22.jpg


http://c4pe.com/gdpm_systems/help/Printout%20of%20project%20principle%20chart_eng.gif

http://www.maxwideman.com/issacons3/iac1367/img007.gif


http://www.projectmanagementguru.com/Respmatrix.jpg




Lähteet ja lukemisto

Pelin, Risto. (2011). Projektihallinnan käsikirja. 400 s. 7. uudistettu painos. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.

Comments