Omistajanvaihdos ja omistajanvaihdoksen verokohtelu


 Kuvat Margit Mannila

Omistajanvaihdos = reStartup

Heli Satuli (2016) toteaa että mitä pienempi yritys sitä vaikeampi sen on löytää uutta omistajaa. Suomessa omistajaa vaihtaa 6000 yritystä vuodessa. Eurooppatasolla luku on 450 000 vaihdosta/vuosi.  Omistajanvaihdoksia helpottavia työkalujen kehittämistä jarkkuttaa luotettavien tilastotietojen puuttuminen. Päättäjät puhuvat start-upeista, mutta omistajanvaihdokset eivät ole poliittisesti salonkikelpoinen aihe. Kuitenkin omistajanvaihdoksessa on kysymys ns. reStartupista.

Maassamme arvioidaan olevan noin 78 000 (280 000) yritystä, joiden omistajat ovat yli 55 vuotiaita.  Omistajien ajatukset näyttävät yritysten jatkuvuuden näkökulmasta seuraavilta:
haaveissa on toteuttaa yrityskauppa n.  3050 yrityksessä perheen ulkopuoliselle, Sukupolveihdosta kaavaillaan 1800 yrityksessä. Omistusjärjestelyihin on halua 550 yrityksessä ja johonkin määrittelemättömään ratkaisuun ryhtyisi n. 300 yritystä. Eli omistajanvaihdos olisi mahdollinen noin 5000 yrityksessä. Toiminnan lopettamista harkitaan n. 2100 yrityksessä. 

Onnistunut omistajanvaihdos säilyttää keskimäärin noin neljä työpaikkaa. Vastaavasti uusista yrityksistä hieman yli puolet lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta. 

 Yrittäjien sivustolla todetaan, että sukupolvenvaihdoksen vaihdoksen suunnitteluun kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin. Sinänsä vaihdos voidaan teknisesti toteuttaa huomattavan nopeastikin, mutta käytännössä sekannattaa aloittaa useita vuosia ennen vaihdosta, sillä henkinen matka on haastava. 
Yrittäjhien sivustolla todetaan, että aikaa vievin vaihe voi olla sen selvittäminen, kuka tai ketkä ryhtyvät jatkajiksi, ja millä omistusosuuksilla. Uskallan väittää, että luopujan henkilökohtainen prosessi on se, joka vie eniten aikaa. 

Käytännössä ennen omistajanvaihdosta voidaan veroseuraamuksia pienentää esimerkiksi yhtiömuodon tai yhtiösopimuksen muutoksilla, osingonjaolla, jakautumisella, suunnatulla osakeannilla sekä omia osakkeita hankkimalla. Nämä toimenpiteet vievät aikaa, ja asiantuntijan avusta on varmasti hyötyä. (Yrittäjät.fi.)

Omistanvaihdosten verokohtelu vaihtelee eri maissa

Vertailussa Belgia, Viro, Suomi, Saksa ja Ruotsi

  • Perintövero Belgia, Suomi, Saksa
  • Lahjavero Belgia, Suomi, Saksa
  • Pääomavero ---
  • Verohelpotus investoitaessa Belgia, Saksa
  • Verohelpotus eläköityessä Belgia, Saksa, Ruotsi (Satuli 2016, 10.)


Lähteet ja lukemisto

Raimo Immonen – Juha Lindgren. (2013). Onnistunut sukupolvenvaihdos. Talentum. (26.4.2017).


Immonen, Raimo (2017). Alihintainen omistajanvaihdos – lahjaa, ansiotuloa, pääomatuloa?. Lukander Ruohola HTO. (26.4.2017).

Lehtinen, Aila. (2002). Osakeyhtiön yritysjärjestelyjen verokohtelu.  ProGradu. Vaasan yliopisto. (26.4.2017).

Maatilan omistajanvaihdoksen alv -verokohtelu ja investointihankkeiden kilpailuttaminen. Farmit. (26.4.2017).

Mannila, Margit. (2017). Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä. Perheyrittäjyys. (27.4.2017).

Metsätilan omistajanvaihdos kauppana. Metsäliitto. (26.4.2017).

Ojala, Ilkka. (2006). Sulautuminen verotuksessa. Tilisanomat. (26.4.2017).


Omistajanvaihdos. Edilex. (26.4.2017).

Omistajanvaihdos. Kauppakamari. (26.4.2017).



Satuli, Heli. (2016). Omistajanvaihdoksen verokohtelussa isot erot EU-maissa. Yrittäjäsanomat. (26.4.2017).

Sukupolvenvaihdoksen verotus. Yrittäjät.fi. (26.4.2017).

Yritysjärjestelyt ja verotus - sulautuminen. Vero.fi. (26.4.2017).





Comments