Muutoksenhaku



 Kuvat Margit Mannila 


Prosessioikeus TLS 4604
Tuula Linna (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki.

VII MUUTOKSENHAKU ..............................................................................157
1 Muutoksenhakuoikeus ...........................................................................159
2 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen .................162
2.1 Muutoksenhakuoikeus .....................................................................162
2.2 Tyytymättömyyden ilmoitus ja valituksen
ajaminen perille ..................................................................................163
2.3 Vaatimistaakka, kanteenmuutoskielto ja prekluusio ...........164
2.4 Reformatio in pejus ...........................................................................167
2.5 Lainvoima ja oikeusvoima ..............................................................169
2.6 Vastavalitus ............................................................................................171
2.7 Jatkokäsittelylupa ...............................................................................173
Yleistä .......................................................................................................173
Asiat, joissa lupa tarvitaan .................................................................174
Luvan myöntämisen perusteet ja lupajärjestelmän
ulkopuolelle jäävät asiat ....................................................................176
Luvan myöntämisen ja epäämisen seuraukset .........................179
3 Menettely hovioikeudessa .................................................................180

4 Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan
oikeuteen ......................................................................................................184
5 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta korkeimpaan
oikeuteen (ennakkopäätösvalitus) ..................................................187
6 Ylimääräinen muutoksenhaku ..........................................................189
Yleistä .......................................................................................................189
Tuomiovirhekantelu ............................................................................190
Tuomion purku .....................................................................................191
Menetetyn määräajan palauttaminen ..........................................193

OK Oikeudenkäymiskaari 4/1734. (26.3.2018).

Muutoksenhaku
Perustuslain 21.2 § mukaan oikeus hakea muutosta ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan lailla. Kuitenkin niin, että muutoksenhakuoikeudesta rikosasioissa säädetään erikseen ihmisoikeussopimuksen 7 lisäpöytäkirjan 2 artiklassa. Sen mukaan sillä, joka on tuomittu rikoksesta, on oikeus saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus tutkittavaksi ylemässä tuomioistuimessa. Muutoksenhakuoikeuteen voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia lain määräämien vähäisten rikosten kohdalla. (Linna 2012, 15-162.)

Muutoksenhaku lähtee yleensä liikkeellee siitä, että asianosaisen mielestä käräjäoikeuden  tuomio on väärä eri syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi, että käräjäoikeus ei ole hyväksynyt asianosaisen prosessiväitettä (esim tuomioistuimen kokoonpanoa koskevaa väitettä) tai tuomio on asianosaisen mielestä väärin-ei hyväksytä materiaalista vaatimusta tai väitettä, joten tuomio on asianosaisen mielestä aineellisesti väärä tai rangaistus on mitattu tai rangaistuslaji on valittu väärin. Näyttö on saatettu arvioida väärin tai tuomioistuin on tulkinnut lakia väärin. (Linna 2012, 159.)

Muutoksenhakujärjestelmä
Lainsäädännössä muutoksenhakua koskevat säännökset ovat oikeudenkäymiskaaressa (OK 25-31) ja niitä sovelletaan niin riita-asioihin (ml. hakemusasiat) kuin rikosasioihin. Linna (2012, 160) toteaa, että Suomessa on lähtökohtaisesti kolmiportainen muutoksenhakujärjestelmä:
käräjäoikeuden tuomioon haetaan muutosta hovioikeudelta
hovioikeuden  ratkaisuun korkeimmailta oikeudelta.
Tietyt asiat käräjäoikeudesta hovioikeuteen tarvitsevat jatkokäisttelyluvan ja valitus hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen edellyttää valituslupaa.
Poikkeustapuksissa on mahdollista valittaa suoraan käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen (ns. ennakkopäätösvalitus)


Ihmisoikeustuomioistuin tutkii julkista valtaa käytettäessä tehtyjä ihmioikeusloukkauksia. Valittajana on loukkauksen uhri ja vastaajana asianomainen valtio, jossa loukkaus on tapahtunut (Linna 2012, 160).


Hallintoprosessioikeus
Muutoksenhakujärjestelmän pääpiirteet
Kuvahaun tulos haulle Suomen muutoksenhakujärjestelmä oikeus
Hallintoprosessioikeus Malin Kimmo (2015). (26.3.2018).


 muutoksenhakujärjestelmä.jpg
 Kuva Tapaturmavakuutuksen muutoksenhakujärjestelmä. (26.3.2018).


Vakuutusoikeus 
 Kuvahaun tulos haulle Suomen muutoksenhakujärjestelmä oikeus

Vakuutusoikeuden asema tuoimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmässä. (26.3.2018). 


 Kuvahaun tulos haulle muutoksenhakujärjestelmä oikeus
Kuva Kuntalainmukainen muutoksenhaku. Muutoksenhakuohjeet päätöksiin. (26.3.2018).



Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen
Ks.Huopaniemi Olli & Rasilainen, Aki. (2006).  Muutoksenhaku kärjäoikeudesta hovioikeuteen - Tarkoituksen ja menettelyn uudelleen arviointi. Lausuntoja ja selvityksiä 2006:28. (26.3.2018).

OK:25:5 (26.3.2018).


Tyytymättömyyttä tulee ilmoittaa viimeistään seitsemäntenä päivänä laskettuna siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu annettiin. Ilmoitus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti.

Valitusoikeus on 30 päivää lasketaan siitä päivästä, jona käräjäoikeuden tuomio annettiin. Valituskirjelmä tulee toimittaa käräjäoikeuteen ennen mainitun määräajan päättymistä. (Linna 2012, 163.) 

Rikosjutusta käsitteleminen käräjäoikeudessa. Tuomiosta valittaminen. (26.3.2018).
Käräjäoikeudelle toimitettava valituskirjelmä osoitetaan valituksessa mainitulle hovioikeudelle. Käräjäoikeus toimitaa valitusasiakirjat viran puolesta kyseiseen hovioikeuteen.

Linna (2012, 164) toteaa, että jos muutoksenhakijaa on kohdannut ns. laillinen este (Tieteen termipankki 3.4.2018), käräjäoikeus asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhakua varten. => uutta määräaikaa on pyydettävä ennen alkuperäisen määräajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö. (Oikeus.fi 3.4.2018).
Tutustu käsitteisiin

Vaatimistaakka. Tieteen termipankki. (26.3.2018). 

Kanteenmuodostuskielto. Tieteen termipankki. (26.3.2018).

Prekluusio. Tieteen termipankki. (26.3.2018).

Reformatio in pejus. Tieteen termipankki. (26.3.2018).

Ks. myös korkein oikeus. (26.3.2018).


Lainvoima- lainvoimaisella tuomiolla on sitova vaikutus tulevissa jutuissa. ns. oikeusvoimavaikutus res judicata. Oikeusvoimavaikutus voi olla negatiivienn tai positiivinen.
Negatiivinen oikeusvoimavaikutus estää saman asian tutkimisen uudelleen.
Vireilläolovaikutus (lis pendens) vaihtuu tuomion laivoiman myötä oikeusvoimavakutukseen.
Lis pendens että negatiivinen oikeusvoimavaikutus ovat ilmauksia oikeusjärjestyksessä vallitsevasta ne bis in idem -kiellosta ("ei kahdesti samassa asiassa"). Lainvoima tarkoittaa, että tuomioon ei saa hakea säännönmukaisin keinoin muutosta. 
Negatiivinen oikeusvoima = samasta asiasta ei saa nostaa uutta kannetta. (Linna 2012, 169.)

Positiivinen oikeusvoimavaikutus
=> aiempi tuomio on otettava myöhemmän tuomion perustaksi asiaa uudestaan tutkimatta, jos aiemmassa tuomiossa ratkaistu kysymys on myöhemmässä oikeudenkäynnissä ennakkokysymyksenä. (Linna 2012, 170.) Ks. myös menettely riita-asian oikeudenkäynnissä. (Perheyrittäjyys. 26.3.2018).

Vastavalitus
OK 25:11  (3.4.2018).
Vastavalitus  (Tieteen termipankki 3.4.2018).  
Määräaika vastavalitukselle on kaksi viikkoa valittajalle asetetun valitusmääräajan päättymisestä 30 päivää +14 päivää tuomion antamisesta. Oikeus tehdä vastavalitus on ainoastaan alkuperäisen muutoksenahakijan vastapuolella. Vastavalitusta vastavalituksen tehnyttä kohtaan ei ole sallittu.  Myös syyttäjällä on oikeus tehdä vastavalitus. (Linna 2012, 171-172.)

Vastavalitus raukeaa, jos varsinainen valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa (Linna 2012, 172).

Jatkokäsittelylupa
OK 25a (Finlex 3.4.2018). 

Linna (2012, 175) toteaa, että rikosasiassa jatkokäsittelylupajärjestelmä koskee syyttöjää, vastaajaa ja asianomistajaa. Syyttäjä tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos kysymyksessä ei ole erityisen vakava teko. Toisin sanoen syyttäjän tulee pyytää lupa, jos valituksen kohteena olevasta teosta on säädetty sakkorangaistus tai enintään kaksi vuotta vankeutta (in abstracto ks. Oxford definition 9.4.2018 ja Dictionnaire du Droit Privé 9.4.2018 ) 
Sama kynnys koskee myös asianomistajaa. 
Syyttäjä ei tarvitse lupaa - rangaistusasteikosta tai tuomitun rangaistuksen määrästä riippumatta - myöskaan silloin, kun hän hakee muutosta vastaajan eduksi. (Korostusmerkinnät tämän blogin kirjoittajan.)

Päätös jatkokäsittelyluvasta koskee siis jatkokäsittelylupaa ei itse valitusasiaa.  Jos lupa siis evätään, kysymyksessä ei ole asiaratkaisu vaan ns. prosessiratkaisu (Linna 2012, 173-174). 
 
Ks. myös seuraavat linkit
Hovioikeuteen pääsee entistä harvemmin. Kauppakamari. (3.4.2018).  Tästä selviää, missä asioissa lupa tarvitaan ja missä ei.

Jatkokäsittelylupa. Oikeus.fi. (3.4.2018).  

Hovioikeuskäsittelyä koskevat ohjeet. Rikosasiat. (3.4.2018).  

Hovioikeuskäsittelyä koskevat ohjeet. Riita-asiat. (3.4.2018).  

Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa. Lausuntotiivistelmä. Oikeusministeriö 2009:2. (3.4.2018).  

Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen. Yleinen ohje VKS:2012:2 Dnro 31/31/11
Valtakunnansyyttäjä. (3.4.2018), siis kuten jo yllä todettiin: jos valituksen kohteena on in  abstracto -rangaistus sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta (Linna 2012, 175). 


Ks. Leppäluoto, Sirpa (2015). Hovioikeuksien jatkokäsittelylupauudistus voimaan 1.10.2015. Lexia. (3.4.2018).  



Rikosasiassa vastaaja tarvitsee jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta (in concreto). Jotta vastaaja ei joutuisi huonompaan asemaan kuin syyttäjä, säädetään että vastaaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa silloin kun sitä ei tarvitse syyttäjäkään. Toisin sanoen, jos rikoksen rangaistusasteikon enimmäismäärä ylittää kaksi vuotta vankeutta, vastaaja ei tarvitse jatkokäsittelylpaa, vaikka hänet olisi tuomittu neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. Tällä halutaan estää tilanne, jossa syyttäjä saa valituksen suoraan hovioikuteen, mutta vastaaja tarvitsee jatkokäsittelylyvan. Vastaaja ei tarvitse lupaa, kun syyttäjä hakee muutosta vastaajan eduksi. (Linna 2012, 175.)

Adheesioperiaate eli liitännäisperiaate (Tieteen termipankki 9.4.218) mahdollistaa eri prosessilajeihin kuuluvien vaatimusten käsittelyn samassa oikeudenkäynnissä.

Luvan myöntmisen perusteet ja lupajärjestelmän ulkopuolelle jäävät asiat OK 25 a luvussa säädetään perusteet, joiden täyttyessä lupa tulee myöntää (Linna 2012, 176). 

Päätökseen, jolla jatkokäsittelylupa on hylätty, saadaan hakea normaaliin tapaan muutosta korkeimmalta oikeudelta. Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi, jos käsittelylupaa ei myönnetä. (Linna 2012, 179.)


Lähteet ja lukemisto
Prosessioikeus TLS 4604

Korkein hallinto-oikeus. Muutoksenhaku. (11.1.2018).

Linna, Tuula.  (2012). Prosessioikeuden oppikirja. Talentum. Helsinki. 

Mannila, Margit. (2018). Prosessioikeus. Perheyrittäjyys. (11.1.2018).  

Muutoksenhakuohjeet päätöksiin. Seinäjoen kaupunki. (26.3.2018). 

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. (26.3.2018). 

Muutoksenhaku. Käräjäoikeudet. Oikeus. (11.1.2018). 

Oikeudenkäymiskaari 4/1734. (26.3.2018).

Vakuutusoikeus. (26.3.2018).

Edit

9.4.2018 45 min (385 min)
3.4.2018 100 min (330 min)
28.3.2018 10 min (230 min)
26.3.2018 200 min (220 min)
11.1.2018. 20 min

Comments